modulointisignaalin

Modulointisignaalin käsitteellä tarkoitetaan signaalia, jota käytetään kantasignaalin modulaatiossa tiedon siirtämiseksi. Se on yleensä matalataajuuksinen signaali, joka sisältää lähetettävän informaation, kuten äänen, kuvan tai digitaalisia bittejä. Modulointisignaali voi olla analoginen tai digitaalinen.

Analogisessa moduloinnissa modulointisignaalin ominaisuudet säätelevät kantasignaalin ominaisuuksia; esimerkiksi amplitudimodulaatiossa (AM) modulointisignaali vaikuttaa kantosignaalin amplitudiin, taajuusmodulaatiossa (FM) kantataajuuteen sekä faasmodulaatiossa (PM) kantasignaalin vaiheeseen.

Digitaalisessa moduloinnissa modulointisignaali voi olla digitaalinen bittivirta, joka määrittelee symbolit ja jonka perusteella käytetään erilaisia modulaatiomenetelmiä, kuten ASK, PSK, QAM ja FSK.

Käytännössä modulaattori muuntaa modulointisignaalin kantasignaaliksi, jonka taajuus on huomattavasti korkeampi kuin modulointisignaalin taajuus. Modulointisignaalin suunnittelussa otetaan huomioon kaistanleveys, tehonkulutus ja vastaanotettavissa häiriöissä selviytyminen.

Demodulaatiossa vastaanotin palauttaa alkuperäisen informaatiosignaalin. Eri modulointityypit soveltuvat eri kanaville ja olosuhteisiin: analogisessa radioviestinnässä käytetään AM, FM ja PM, kun taas digitaalisessa viestinnässä käytetään esimerkiksi QAM, PSK ja FSK.