mineraalokortikosteroideihin

Mineraalokortikosteroideihin kuuluvat lisämunuaisen kuorikerroksesta peräisin olevat hormonit sekä niiden synteettiset vastineet. Endogeeninen pääaine on aldosteroni, jota syntetisoidaan zona glomerulosa RAAS-järjestelmän kautta. Deoksikortikosteroni (DOC) ja sen metaboliitit voivat vaikuttaa mineraalokortikoidisesti, mutta niiden vaikutus on yleensä lievempi kuin aldosteronin.

Mekanismin osalta mineralokortikordireseptori MR sitoutuu solukalvolla olevaan reseptoriin ja siirtyy tumaan muuttaen geenien ilmentymää. Tämä lisää natriumin takaisinottoa munuaisten kapeammissa putkissa sekä ENaC-kanavien ja Na+/K+-ATPaasin määrää. Näin natriumin takaisinotto ja veden pidättyminen lisääntyvät. Kaliumin ja H+-eritys kiihtyvät, mikä vaikuttaa plasman elektrolyytteihin ja verenpaineeseen. Aldosteronin erittyminen ja vaikutus reagoi plasman Na+ ja K+ pitoisuuksiin sekä RAAS:iin; lisäksi ACTH voi lyhyesti lisätä erittymistä.

Kliininen merkitys: Endogeeninen mineralokortikoidivajaus voi johtaa hypovolemiaan ja hyperkalemiaan; korvaushoidossa käytetään yleisesti fludrokortisonia. Syntetiset mineraalokortikosteroidit ovat keskeisiä hoitomuotoja primaarisessa lisämunuaisen vajaatoiminnassa sekä muissa tiloissa, joissa natriumin ja veden pidätys on tarpeen. Haittavaikutuksiin voivat kuulua nestetasapainon häiriöt, verenpaineen kohoaminen ja hypokalemia, erityisesti pitkäaikaisessa käytössä.