mikrohabitaatit

Mikrohabitaatit ovat pienikokoisia elinympäristöjä, jotka sijaitsevat suuremman elinympäristön sisällä ja tarjoavat tietylle eliöryhmälle erityisiä resursseja sekä tarkkoja fyysis-kemiallisia olosuhteita. Koko vaihtelee millimetreistä muutamiin senttimetreihin, ja mikrohabitaatit voivat muuttua nopeasti sekä ajassa että paikasta toiseen. Ne selittävät osaltaan, miksi tietyt lajit menestyvät vain tietyissä paikoissa.

Mikrohabitaatit syntyvät sekä abiottisten että biottisten tekijöiden tuloksena: kosteuden, lämpötilan, valon ja ravinnon vaihtelu muodostaa pieniä tiloja sekä rakenteita. Esimerkkejä ovat lehtikerroksen kosteudeltaan vaihtelevat kohdat, maakerroksen huokoset, lahopuussa olevat käytävät, kivenkolot sekä sammala- tai mos­sakasvustojen sisäosat. Mikrohabitaattien rakenne ja mikroilmasto voivat muuttua nopeasti, mikä vaikuttaa siellä eläviin tai elintoiminnallisesti riippuvaisiin lajeihin.

Merkitys: Mikrohabitaatit lisäävät ympäristön rakenteellista monimuotoisuutta ja mahdollistavat monien pieneliöiden, hyönteisten sekä kasvien siementen itämisen ja mikrobiyhteisöjen kehityksen. Ne edistävät lajien erikoistumista ja voivat tarjota suojapaikkoja tai ravinnonlähteitä pienille lajeille, jolloin niitä pidetään tärkeänä osana ekosysteemin toimintaa.

Tutkimuksessa mikrohabitaatit kartoitetaan maastossa ja laboratoriossa käyttämällä mittauksia kuten kosteuden, lämpötilan ja valon tallentamista sekä tilojen rakenteen ja sijainnin kuvaamista. Näin voidaan ymmärtää, miten pienet elinympäristöt vaikuttavat lajiyhteisöihin ja ekosysteemin toimintaan sekä miten ne voivat tukea sopeutumista ilmastonmuutokseen.