metsäravinteita

Metsäravinteita tarkoittaa metsien ekosysteemissä kiertäviä ravinteita, kuten typen (N), fosforin (P), kaliumin (K), kalsiumin (Ca) ja magnesiumin (Mg) sekä rikkiä ja muita kivennäisaineita. Ravinteet ovat olennaisia puiden kasvulle sekä maaperän mikrobitoiminnalle ja hajotustoiminnolle. Ravinteiden kiertoa säätelevät esimerkiksi orgaanisen aineksen hajotus ja mineralisaatio, ammonifikaatio ja nitrifikaatio sekä ravinteiden siirtyminen kasvien juuristoon ja mykorrhisa-sienten vuorovaikutuksessa.

Ravinteita täydennetään kivilajien rapautumisesta vapautuvien mineraalien sekä ilmakehän sadeveden mukana tulevien aineiden kautta. Joillakin metsillä typen kierto vaikuttaa erityisen tärkeältä ja käytettävissä oleva N-määrä voi määräytyä sekä luonnollisten prosessien että ilmaston vaihtelujen mukaan. Ravinteiden poistuma alkaa pääasiassa huuhtoutumana, eroosiona sekä biomassan korjuun yhteydessä, jolloin ravinteita poistuu puuston mukana ja maaperän ravinnetaso voi pienenemä.

Kestävä metsänhoito pyrkii säilyttämään ravinteiden kierron ja vähentämään liiallista poistumaa. Käytännön toimenpiteitä ovat oikea-aikainen ja tarpeellinen harvennus, jätteen syntyä synnyttävän energiatuotannon minimoiminen sekä tarpeen mukaan suunnattu lannoitus erityisesti nuorissa metsissä tai viljelysalueilla. Ravinteiden tilaa seurataan maaperä- ja lehtinäytteiden sekä ravinteiden kiertoa kuvaavien mittausmenetelmien avulla, jotta ekosysteemin hyvinvointi voidaan säilyttää.

---