meteoriitit

Meteoriitit ovat avaruudesta peräisin olevia kappaleita, jotka ovat selvinneet Maan ilmakehässä tapahtuvan kuumuuden ja paineen tratkailun läpi ja lopulta löytäneet tiensä maankamaraan. Avaruudessa kyseinen kappale tunnetaan meteoroidina; kun se ilmassa ilmenee valoilmiönä eli meteorina, ja lopulta laskeutuu maan pinnalle, siitä käytetään sanaa meteoriitti. Meteoriitit voivat olla pienikokoisia tai suuria.

Meteoriittien päätyypit jaotellaan kolmeen pääryhmään: kiviset meteoriitit, rautaiset meteoriitit sekä kivirautaiset meteoriitit. Kiviset meteoriitit jaetaan yleisesti chondriteihin ja achondriteihin. Chondriteissa on pieniä muovasäkkejä ja niihin kuuluvia kiillekivisiä rakeita, joita kutsutaan chondroideiksi; ne ovat säilyneitä rakennuspalikoita varhaisesta aurinkokunnasta. Achondriteissa taas on erilaistunutta kivimateriaalia. Rautaiset meteoriitit koostuvat pääosin Fe-Ni-metalleista; kivirautaiset meteoriitit ovat näiden kahden ryhmän välillä ja sisältävät sekä rautaa että kivimateriaalia.

Lähteiltään meteoriitit ovat suurelta osin peräisin asteroidien korpikerroksista, mutta osa on Marsin tai Kuun pintojen peräisin olevia näytteitä. Kokoelmissa on myös joitakin näytteitä, jotka ovat matkustaneet toisen planeetan pinnalta. Meteoriittien kulku Maahan johtaa ilmakehässä tapahtuvaan ablaatioon ja räjähdysvastaiseen tuhoutumiseen, jolloin lopullinen kappale saattaa jakautua ja tippua maahan eri palaset.

Meteoriittien tutkimus on tärkeää, sillä ne sisältävät varhaista aurinkokunnan materiaalia ja kertovat planeettojen erilaistumisesta sekä varhaisen materiaalin koostumuksesta. Ne voivat sisältää vesipitoisia yhdisteitä ja orgaanisia aineita, ja niiden isotopit auttavat ajoittamaan tapahtumia ajassa. Yleisiä kokoelmalähteitä ovat Antarktiksen alueet ja kuivuneet aavikot, joissa säilyvyys on parempi ja löydöt helpommin vahvistettavissa.