metakognitiivisista

Metakognitiivisilla viitataan yksilön kykyyn tiedostaa ja hallita omia kognitiivisia prosessejaan sekä säädellä oppimista. Termi on kehittynyt kognitiivisessa psykologiassa ja kasvatustieteissä, ja se korostaa aktiivista, tavoitteellista oppimisen ohjausta. Metakognitio käsitetään yleensä kahden keskeisen ulottuvuuden kautta: metakognitiivinen tieto ja metakognitiivinen sääteleminen.

Metakognitionen tieto tarkoittaa ymmärrystä omista oppimisen vahvuuksista ja heikkouksista sekä siitä, millaiset kognitiiviset strategiat toimivat eri tehtävissä. Siihen kuuluu myös tieto tehtävän vaatimuksista sekä milloin ja miksi tiettyjä keinoja kannattaa käyttää. Metakognitiivinen sääteleminen puolestaan kattaa oppimisen suunnittelun, seurannan ja arvioinnin, sekä keinojen ja taktiikoiden säätämisen tilanteen mukaan. Näihin kuuluu tehtävän alussa tehtävien tavoitteiden asettaminen, suorituksen aikana oman ymmärryksen tarkkailu ja lopulta tulosten arviointi sekä strategioiden muuttaminen tarvitessa.

Oppimisessa metakognitiiviset taidot tukevat itseohjautuvaa oppimista: oppija kykenee suunnittelemaan aikataulun, valitsemaan tehokkaita strategioita, seuraamaan edistymistään ja tekemään korjaavia toimia epäonnistumisen yhteydessä. Tutkimus viittaa siihen, että metakognitiivisten taitojen kehittäminen parantaa oppimistuloksia, siirtovaikutusta ja siirtoja uusiin tehtäviin.

Sovelluksia käytännössä ovat opettajan tuki ja ohjaus, think-aloud -menetelmät, reflektiopäiväkirjat sekä metakognition herättävät kysymykset oppituntien lopussa. Eri teoreettiset kehykset korostavat, että metakognitiivisten taitojen kehittäminen on asteittainen prosessi, joka vaatii sekä ohjausta että harjoittelua.