mehiläisvahat

Mehiläisvaha on mehiläisten tuottama luonnonvaha, jota käytetään pesän rakennus- ja suojarakenteisiin. Työntekijämehiläisten vatsan rauhasista erittyneet vahatassetsit muodostavat pienistä skaalamaisista paloista, joita mehiläiset pureskelevat ja muokkaavat hunajakennoksi. Vaha antaa pesälle rakenteen, joka mahdollistaa munien ja hunajan säilyttämisen sekä lämpötilan ja kosteuden hallinnan.

Mehiläisvahan koostumus koostuu pitkäketjuisista rasvahapoista ja alkoholeista muodostavista estereistä sekä pienistä määristä hiilivetyjä. Tämä kemiallinen koostumus antaa vahalle sen kimmoisuuden ja kestävyyden. Väri vaihtelee vaaleankeltaisesta valkeaan; epäpuhtaudet ja vanhat kennot voivat tehdä siitä tummemman.

Ominaisuudet: mehiläisvaha sulaa noin 62–65 °C:ssa, on vettä hylkivä ja kemiallisesti melko vakaata. Se kestää kosteutta ja lämpötilavaihteluita, mutta pehmenee selvästi lämpimässä. Käytännössä vahaa voi puhdistaa ja valkaista prosesseilla, joissa se kiillotetaan ja erotetaan muista aineista. Elintarviketeollisuudessa sitä käytetään muun muassa kalvona tai päällysteenä, ja kosmetiikassa sekä kiillotusaineissa.

Käyttökohteet ovat moninaisia. Kynttilät, huulirasvat ja voiteet, elintarvikkeiden päällysteet sekä teolliset kiillotus- ja suojatuotteet perustuvat mehiläisvahan ominaisuuksiin. Mehiläisvaha on uusiutuva luonnonvara, ja sen keräys tapahtuu osana beekeepingia, usein vanhojen kennon uusimisen yhteydessä. Se on yleisesti turvallinen ja elintarvikekäytössä hyväksytty ainesosa (esimerkiksi kalvona tai glaze-ainetta käytettynä).