mallisoluja

Mallisoluja ovat laboratorioluonteisia solulinjoja, joita käytetään mallijärjestelminä biologisten prosessien, sairauksien mekanismien sekä lääkeaineiden vaikutusten tutkimuksessa. Niillä on usein tarkoin kontrolloitu genetiikka ja kasvutapa, mikä edistää tutkimuksen toistettavuutta ja vertailtavuutta eri kokeiden välillä.

Yleisimpiä mallisoluja ovat bakteerien Escherichia coli sekä sienen Saccharomyces cerevisiae kaltaiset yksisoluiset järjestelmät sekä moniselliset mammalisolulinjat, kuten HeLa, HEK293 ja CHO. Näitä käytetään geneettisen toiminnan tutkimiseen, proteiinien vuorovaikutusten selvittämiseen, solusykli- ja signaalireitteihin sekä toksikologisessa ja farmakologisessa tutkimuksessa. Iän, kudostyypin tai perinnöllisyyden huomioiminen voidaan toteuttaa käyttämällä aiemmin kerättyjä ihmisen solulinjoja ja indusoidun pluripotentin kantasolut (iPSCs) sekä niistä erilaistettuja soluja.

Edut: korkea toistettavuus, laaja saatavuus ja kyky hallita ympäristötekijöitä, mikä helpottaa kokeiden uudelleenkäyttöä. Rajoitukset: solulinjat eivät aina heijasta terveiden kudosten fysiologiaa; ne voivat kokea genominmuutoksia ja kultivaation sivuvaikutuksia, ja tulosten yleistettävyys sairaisiin kokonaisuuksiin voi olla rajallinen. Eettiset ja sääntelykysymykset ohjaavat solujen hankintaa ja käyttöä.

Monet mallisoluja koordinoivat valtion- tai yksityiset biopankit sekä julkiset rekisterit, kuten ATCC ja DSMZ, tarjoavat standardoituja linjoja tutkijoiden käyttöön.