maksasairaudasta

Maksasairaudasta viittaa maksaan kohdistuviin sairauksiin, jotka voivat heikentää maksan rakennetta ja toimintaa. Maksa on yleinen elin, joka osallistuu aineiden metabolointiin, sappinesteen tuotantoon ja immunologisiin toimintoihin. Maksasairaudet voivat olla akuutteja tai kroonisia ja niiden taustalla on monenlaisia syitä sekä mekanismeja.

Tyypillisiä maksasairauksien aiheuttajia ovat alkoholin runsas käyttö, virusinfektiot kuten hepatiitti B ja C, sekä rasvamaksa (NAFLD/NASH). Myös autoimmuunisairaudet, perinnölliset aineenvaihduntasairaudat (esimerkiksi Wilsonin tauti, hemochromatosis), sekä lääkkeet ja myrkyt voivat vaurioittaa maksaa. Elintavat, kuten ylipaino ja diabetes, lisäävät joidenkin maksasairauksien riskiä.

Oireet voivat vaihdella lievästä väsymyksestä ja harvinaisemmilta ikterisilta merkiltä vatsakipuihin sekä vatsan turvotukseen. Joillakin sairauksilla oireet voivat puuttua pitkään, kunnes maksafunktio heikkenee merkittävästi. Tärkeä osa sairauksien hallinnassa on säännöllinen lääkärin seuranta.

Diagnoosi perustuu veren biokemiallisiin testiihin (esim. ALT, AST, bilirubiini, ALP), kuvantamistutkimuksiin (ultraäänet, elastografia) ja tarvittaessa maksabiopsiaan. Hoito riippuu taudin syystä: alkoholin välttäminen, painonhallinta NAFLD/NASH:n tapauksessa, antiviraalinen hoito hepatiittien hoidossa, immuunivasteen säätely autoimmuunisairauksissa sekä tukihoito maksakirroosin tai vajoavien tilojen yhteydessä.

Komplikaatioihin voivat kuulua porttilaskimon hypertension, nesteen kertyminen ja maksakooma sekä maksansyövän riski. Ennaltaehkäisy painottuu rokotuksiin hepatiitteja vastaan, kohtuulliseen alkoholin käyttöön, terveellisiin elämäntapoihin sekä varhaiseen hoitoon maksaan vaikuttavien tilojen yhteydessä.