maapintaala

Maapinta-ala on termi, jolla tarkoitetaan määritellyn maantieteellisen yksikön maanpinnan ala. Se kuvaa alueen terrestrialisen osan kokoa ja erotetaan vesipinta-alasta, joka puolestaan kattaa vesistöt ja suurimmat vedenpinnat. Yleensä pinta-ala jaetaan maapinta-alaan sekä vesipinta-alueeseen, ja nämä summana muodostavat kokonaispinta-alan. Maapinta-ala on yleisesti käytetty käsite tilastoinnissa, maankäytön suunnittelussa ja kiinteistö- tai aluehallinnossa.

Mittaaminen ja tiedonlähteet: Maapinta-ala lasketaan pääasiassa maankäyttö- ja kiinteistötietojärjestelmien sekä kartta-aineistojen avulla, kuten maankäyttötietojen ja topografisten karttojen perusteella. Siirto- ja rajamuutokset, sekä vedenalaisen tai vedenpinnan muuttuminen voivat vaikuttaa maapinta-alaan sekä vesipinta-alaan. Tulokset esitetään usein neliömetreissä tai neliökilometreissä, ja ne päivitetään säännöllisesti viranomaisten toimesta.

Käyttö ja konteksti: Maapinta-alaa käytetään muun muassa maankäytön suunnittelussa, kaupungin ja kunnan hallinnossa sekä verotuksessa. Se vaikuttaa esimerkiksi rakennusoikeuksien, tonttien arvojen ja väestötiheyden arviointiin suhteessa maapintaan. Maapinta-ala liittyy läheisesti käsitteisiin kuten vesipinta-ala ja kokonaispinta-ala; kokonaispinta-ala on maapinta-ala sekä vesipinta-ala yhteensä. Maapinta-alaa käytetään sekä paikallisesti että tilastollisessa yhteydessä kuvaamaan alueen maanpinnan kokoa suhteessa sen vesistöihin.

Rajoitteet: Maapinta-ala on tilastollinen ja maankäyttöön liittyvä mitta, joka voi vaihdella mittaustavan ja rajojen tarkkuuden mukaan. Se ei sinänsä määritä alueen asukastiheyttä tai rakennusoikeuksia yksiselitteisesti, vaan antaa kontekstin maapinnan koosta.