maankäyttösuunnitteluun

Maankäyttösuunnitteluun kuuluu maan ja luonnonvarojen käytön suunnittelu sekä rakentamisen ja luonnonympäristön yleinen ohjaus. Tavoitteena on tasapainottaa asuin-, työ- ja liikennealueet sekä suojella ympäristöä, monimuotoisuutta ja elinympäristöjä. Suunnittelu vaikuttaa siihen, missä ja miten rakennetaan, missä liikutaan ja miten palvelut järjestetään.

Suomessa maankäyttöä säädellään lailla ja kaavojen kautta. Keskeisiä oikeudellisia välineitä ovat maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä yleiskaava, osayleiskaava ja asemakaava. Yleis- ja osayleiskaava määrittelevät alueiden käyttötarkoitukset ja kehittämisen perusteet, asemakaava taas yksityiskohtaisemman kaavan rakennus- ja korttelirakenteineen. Kaavoitusprosessiin kuuluu valmistelu, lausunnot ja nähtävillä olo sekä kaavan voimaantulo.

Prosessi toteutetaan kunnissa, joissa on vastuu kaavojen laatimisesta. Yhteistyö voi ulottua alueellisten viranomaisten, aluekeskusten ja maanomistajien sekä asukkaiden ja yritysten välillä. Suunnittelussa huomioidaan ympäristövaikutukset, ja suurista aloitteista voidaan toteuttaa ympäristövaikutusten arviointi (YVA) tai strateginen ympäristöarviointi (SEA).

Maankäyttösuunnittelun tavoitteisiin kuuluu kestävän kehityksen edistäminen, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja sopeutuminen sekä kohtuullinen asuntotuotanto ja toimiva infrastruktuuri. Haasteita ovat erilaisten intressien yhteensovittaminen, rahoitus, tiedon ja ennusteiden laatu sekä pitkäjänteisen suunnittelun ja toteutuksen aika.