lääkeyhteisvaikutustutkimusta

Lääkeyhteisvaikutustutkimus, tunnettu myös nimellä lääkeinteraktiotutkimus, on lääketieteellinen tutkimusala, joka keskittyy selvittämään, miten eri lääkeaineet vaikuttavat toisiinsa ja potilaan elimistöön, kun niitä käytetään samanaikaisesti. Tämän tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on tunnistaa ja ymmärtää mahdolliset yhteisvaikutusten seuraukset, jotka voivat joko lisätä tai vähentää lääkkeiden tehoa, tai aiheuttaa haittavaikutuksia, jotka eivät muuten ilmenisi.

Yhteisvaikutukset voidaan jakaa karkeasti kahteen päätyyppiin: farmakokineettisiin ja farmakodynaamisiin. Farmakokineettiset yhteisvaikutukset liittyvät siihen, miten elimistö käsittelee lääkeainetta, eli miten se imeytyy, jakautuu, metaboloituu ja poistuu. Esimerkiksi yksi lääke voi hidastaa tai nopeuttaa toisen lääkkeen hajoamista maksassa, mikä vaikuttaa sen pitoisuuteen veressä. Farmakodynaamiset yhteisvaikutukset puolestaan liittyvät lääkkeiden vaikutusmekanismeihin elimistössä. Tällöin lääkkeet voivat vahvistaa, heikentää tai jopa kumota toistensa vaikutuksia kohdekudoksissa tai reseptoreissa.

Lääkeyhteisvaikutustutkimus on erittäin tärkeää lääketurvallisuuden varmistamiseksi, erityisesti potilailla, jotka käyttävät useita lääkkeitä samanaikaisesti (polyfarmasia). Tutkimuksen tuloksia käytetään apuna lääkäreiden ja farmaseuttien päätöksenteossa, jotta voidaan välttää haitallisia yhteisvaikutuksia ja optimoida potilaan hoito. Tähän tutkimukseen kuuluu sekä prekliinisiä kokeita eläinmalleilla että kliinisiä tutkimuksia ihmisillä.