farmakokineettisiin

Farmakokineettisiin on lääketieteen ala, joka tutkii, miten elimistö vaikuttaa lääkkeen kulkuun ajan mittaan. Keskeisiä toimintoja ovat imeytyminen, jakautuminen, metabolia ja erittyminen, joiden yhteisvaikutus määrittää sen, millä nopeudella ja millä määrällä lääke pääsee verenkiertoon, leviää elimistössä ja poistuu.

Imeytymisen osuus kertoo, kuinka nopeasti lääke saadaan systeemiseen kiertoon annostelusta riippuen. Jakautuminen kuvaa, miten lääke jakautuu verenkierrosta kudoksiin ja takaisin, sekä millainen on sen tilavuus verenkierron ulkopuolella. Metabolia eli muuntuminen tapahtuu usein maksassa ja muuttaa lääkeainetta helpommin erittyväksi. Eri erittymistavat ja munuaisten sekä muiden elinten toiminta vaikuttavat siihen, kuinka nopeasti lääke poistuu elimistöstä.

Tärkeät farmakokineettiset parametrit ovat esimerkiksi maksimaalinen pitoisuus (Cmax), pitoisuuden saavuttamiseen kuluva aika (Tmax), aineen ja sen metaboliittien kokonaisaltistuminen ajan suhteen (AUC), poistumisnopeus (kliirenssi, Cl) sekä tilavuus jakautuminen (Vd). Puoliintumisaika (t1/2) kuvaa, kuinka kauan kestää, ennen kuin pitoisuus puolittuu.

Tutkimuksessa käytetään useita mallityyppejä, kuten yhden tai useamman kompartinmentaalisia malleja sekä ei-kompartimentoanalyysiä. Myös populaatiokineettiset lähestymistavat (population PK) otetaan käyttöön tunnistamaan yksilöllistä vaihtelua. Farmakokineettiseen tietoon perustuvat annostusohjeet ja hoitokäytännöt tähtäävät tehokkuuden maksimoimiseen ja haittavaikutusten minimoimiseen sekä yksilölliseen hoitoon.