lämmönsäteilijöinä

Lämpösäteilijöinä viitataan laitteisiin tai rakenteisiin, jotka siirtävät lämpöä säteilyn avulla. Tämä tapahtuu ilman suoraa kosketusta tai väliaineen, kuten ilman tai veden, kiertämistä. Lämmönsäteilijät perustuvat termiseen säteilyyn, joka on sähkömagneettista säteilyä, jonka kaikki kappaleet, joiden lämpötila on absoluuttisen nollapisteen yläpuolella, lähettävät. Tämän säteilyn aallonpituus ja intensiteetti riippuvat kappaleen lämpötilasta. Mitä kuumempi kappale on, sitä enemmän ja lyhytaaltoisempaa säteilyä se lähettää.

Yleisiä esimerkkejä lämmönsäteilijöistä ovat patterit, jotka lämmittävät huoneilmaa ensisijaisesti säteilyn ja konvektion kautta. Aurinko on luonnollinen ja merkittävin lämmönsäteilijä maapallolle. Myös avotakka tai lämpölamppu toimivat lämmönsäteilijöinä. Teollisissa sovelluksissa lämpösäteilyä käytetään esimerkiksi materiaalien kuivauksessa tai metallien käsittelyssä. Lämpösäteilyn tehokkuuteen vaikuttavat kappaleiden pintaominaisuudet, kuten niiden emissiivisyys ja absorptio. Tummat ja karheat pinnat säteilevät ja absorboivat lämpöä tehokkaammin kuin kiiltävät ja vaaleat pinnat. Säteilylämpötilan siirtymisen ymmärtäminen on tärkeää esimerkiksi rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa ja erilaisten lämmitysjärjestelmien suunnittelussa.