lähdeaineistoluetteloissa

Lähdeaineistoluetteloissa tarkoittaa katsausta kaikkien käytettyjen tai tutkimuksessa olennaisina pidettyjen lähteiden bibliografista luetteloa, joka sijoitetaan tutkimus- tai opinnäytetyöskentelyn loppuun. Lähdeaineistoluettelo antaa lukijalle täsmälliset tiedot lähteistä, joihin tekijä viittaa sekä joihin tekijä on turvautunut tutkimusprosessin aikana. Tämän luettelon tarkoituksena on edesauttaa lähteiden jäljittämistä, varmistaa viitteiden oikeellisuus ja edistää tiedonantoa sekä tutkimuksen toistettavuutta.

Sisältö ja rakenne vaihtelevat hieman lähde- ja alalajeittain, mutta tyypillisesti jokainen merkintä sisältää tekijät, julkaisuvuoden, teoksen tai artikkelin otsikon, julkaisupaikan ja kustantajan tai lehden nimen sekä voluumin, numeron ja sivut. Digitaalisten lähteiden kohdalla lisätään usein DOI-tunnus tai URL sekä viimeiseksi luetun version tai pääsyoikeuden saantia kuvaava tieto. Erityyppisissä lähteissä korostuvat lisäksi artikkelin otsikoinnin ja lehden nimeämiskäytännöt sekä julkaisuvuoden sijoittuminen.

Järjestys ja tyylit vaihtelevat, mutta yleisin käytäntö on lajitella lähdeaineistoluettelo aakkosjärjestykseen tekijän sukunimen mukaan. Eri stijlien mukaan merkintätavat eroavat: esimerkiksi APA, MLA, Chicago ja Harvard määrittelevät tarkat säännöt kirjain- ja otsikointikuvioille, tietojen asettelulle sekä nuolimerkinnöille. Suomessa tavanomaisesti noudatetaan näiden kansainvälisten ohjeiden sovellutuksia sekä laitosten omia ohjeistuksia.

Lähdeaineistoluetteloissa korostuu tarkkuus ja luotettavuus: merkintöjen on vastattava todellisia julkaisuja, ja verkkolähteiden saatavuus sekä päivämäärät on selvästi ilmoitettava. Laitosten ja oppiaineiden ohjeet erottavat lisäksi lähdeaineistoluettelon ja kirjallisuusluettelon rooleja: lähdeaineistoluettelo keskittyy käytettyihin lähteisiin, kun taas kirjallisuusluettelo voi sisältää laajemmin taustakirjallisuutta. Digitaalisten hallintatyökalujen avulla voidaan luetteloita hallita ja viedä oikeuksiinsa eri viittausformaatteihin.