lyijyakkuissa

Lyijyakkuissa tarkoitetaan sähköenergiaa varastoivaa kennostoa, jossa käytetään lyijyä ja rikkihappoa elektrolyyttinä. Ne ovat edullisia, vankkoja ja kyvykkäitä antamaan suuria purku-virtoja, mikä tekee niistä yleisiä ajoneuvojen alustus- ja varavirtalähteitä sekä teollisuuden ja energianvarastoinnin sovelluksissa.

Rakenne ja toimintaperiaate: Positiivinen levy koostuu PbO2:sta, negatiivinen Pb:stä ja elektrolyyttinä on väkevä rikkihappo. Purkautuessaan reaktioPbO2 + Pb + 2 H2SO4 → 2 PbSO4 + 2 H2O etenee, jolloin energia vapautuu. Latauksessa reaktio kääntyy ja PbSO4 muutetaan takaisin PbO2:ksi ja Pb:ksi sekä rikkihappo palautuu takaisin elektrolyyttiin. Vesiliuoksen määrä ja lämpötila vaikuttavat suorituskykyyn ja elinikään.

Tyypit: Perinteiset lyijyakut ovat vuotavia (venttiileillä varustettuja) ja niitä voi käyttää sekä märkä- että pääsääntöisesti suljetussa tilassa. VRLA-akuissa elektrolyytti on kevyt konsentraatti ja akut jaetaan yleisesti AGM-tyyppisiin (imetyllä lasimattamateriaalilla) sekä geeli- tai gel-tyyppisiin akkuun.

Käyttö ja suorituskyky: Lyijyakut tarjoavat suuria lähtövirtoja ja ovat melko luotettavia, mutta niillä on matala energiatiheys ja raskas paino. Elinkaari riippuu syväpurun määrästä sekä käytöstä; VRLA- ja AGM-akkuihin kohdistuva huolto ja latausohjeiden noudattaminen pidentävät elinkaarta. Säännöllinen välykatselmus ja oikea ilmanvaihto tavanomaisissa vuotavissa malleissa parantavat turvallisuutta.

Kierrätys ja turvallisuus: Lyijyakut ovat laajasti kierrätettyjä, ja niiden materiaalit kerätään uudelleen sulatuksessa. Ympäristö- ja terveysriskit johtuvat lyijystä ja rikkihaposta; rikkihapon vuoto sekä kaasujen muodostuminen voivat aiheuttaa vaaratilanteita. Tämän vuoksi käsittely, varastointi ja kierrätys vaativat asianmukaisia varotoimia.

Lyijyakkuja käytetään laajasti edelleen niiden alhaisen kustannuksen sekä suurten purkuvirtojen vuoksi, kun taas uudemmat teknologiat voivat täydentää tai korvata niitä tietyissä sovelluksissa.