luottolimiittejä

Luottolimiittejä ovat rahoitusjärjestelyt, joissa pankki tai muu luotonantaja sitoutuu myöntämään asiakkaalle oikeuden käyttää varoja enintään ennalta sovitun limiitin puitteissa. Luottolimiitin suuruus määräytyy asiakkaan luottokyvyn, vakuuksien sekä rahoitustarpeen mukaan. Käytännössä luottolimiitti antaa asiakkaalle joustavan keinon hallita likviditeettiä: nostot voidaan tehdä silloin, kun tarve iskee, ja rahaa voidaan palauttaa takaisin limiitin puitteissa.

Luottolimiittejä voidaan tarjota sekä yksityishenkilöille että yrityksille. Yleisiä muotoja ovat revolviivinen (revolving) luottolimiitti, jossa limiitti on jatkuvasti käytettävissä ja velka maksetaan takaisin, jolloin sitä voi käyttää uudelleen. Toisaalta on kiintiö- tai kertaluontoisia luottolimiittejä, joista otetaan huomioon yksittäisiä nostoja. Sopimus määrittelee limiitin määrän, käyttöehdot sekä mahdolliset vakuudet ja luottoriskin hallintaan liittyvät rajoitukset.

Rahoitusnäkökulmasta luottolimiitit maksavat korkoa käytön mukaan; lisäksi voi olla sitoutumismaksu sekä mahdollisia nostomaksuja. Käyttöön liittyvät kulut ja ehdot vaihtelevat sopimuksen mukaan. Mikäli luottolimiitille annetaan vakuuksia, takaajia tai luottoluokitusta, näillä voidaan vaikuttaa limiitinkin kokoon sekä kustannuksiin. Sopimuksessa määritellään myös takaisinmaksu- ja tarkistusjakso sekä mahdolliset taloudelliset kriteerit.

Luottolimiittien käyttöön liittyy riskejä sekä lainanantajalle että asiakkaalle, kuten luottotappioriski ja maksukyvyttömyyden riski. Näitä hallitaan säännöin, luottoraportoinnilla sekä vakuuksin. Finanssivalvonta ja muut sääntelyviranomaiset asettavat vaatimuksia luottolimiitteille, ja niihin liittyvät tilinpäätös- sekä luottoihin liittyvät säädökset ohjaavat käytäntöjä.