kiintiö

Kiintiö on ennalta määritetty, sallitun osan tai määrän raja. Se määrittelee, kuinka suuri osa jostakin voidaan saada, käyttää tai saavuttaa tietyllä ajanjaksolla. Kiintiöt ovat yleisiä hallinnon ja lainsäädännön välineitä, joilla hallitaan resursseja, pääsyä tai tasapuolista kohtelua.

Käyttökohteita ovat muun muassa maahanmuutto, jossa hallitus voi asettaa tulijoiden lukumääräisiä rajoja; kalastus, jossa kaloittain tai lajeittain asetetaan saalirajoja; kaupankäynti, esimerkiksi tullikiintiöt joilla säädetään, kuinka suurta määrää tuodaan tai viedään tietyn tuotteen osalta; sekä koulutus- ja työelämäpolitiikat, joissa kiintiöt voivat rajoittaa paikkoja tai resursseja tietylle ryhmälle.

Kiintiöiden jakaminen voi perustua erilaisiin periaatteisiin. Oikeudet voivat myönnetä esimerkiksi lupakauden, permitin tai lippujen kautta. Jakaminen voi tapahtua arvonnalla, hakemusten perusteella, pisteytyksen tai muun kriteerijärjestelmän avulla, tai näiden yhdistelmällä. Kiintiöt voivat olla kertaluonteisia tai toistuvia, ja niitä voidaan tarkistaa tai muuttaa lainsäädännön ja hallinnon päätöksillä.

Kiintiöjärjestelmillä pyritään sekä varmistamaan resurssien kestävä käyttö että tasapuolinen mahdollisuus. Ne voivat kuitenkin herättää keskustelua oikeudenmukaisuudesta, taloudellisista vaikutuksista sekä byrokratian tarpeesta.

Esimerkkejä: maahanmuuttokiintiöt voivat vaikuttaa muuttoliikkeen määrään; kalastuskiintiöt vaikuttavat kalankantoihin ja kalatalouteen; tullikiintiöt vaikuttavat tuonti- ja vientimarkkinoihin.