luettelamisesta

Luettelamisesta tarkoittaa toimintaa, jossa kerätään, järjestetään ja esitetään lista tai luettelo kohteista. Se ilmenee esimerkiksi bibliografisten listojen, tuoteluetteloiden, inventaarioiden sekä tutkimus- ja tietoaineistojen kuvailun yhteydessä. Luettelaminen on keskeinen osa tiedonhallintaa ja tiedonvälitystä, ja sitä sovelletaan sekä perinteisessä kirjastotieteessä että digitaalisissa informaatiopalveluissa.

Termi muodostuu sanasta luettelo, jonka päälle lisätään -minen- johdos. Luettelamisesta viitataan usein sekä prosessina että sen tuloksena syntyvänä tuotteena, kuten listana, luettelona tai hakemiston kuvauksena.

Konteksteja: kirjasto- ja arkistotieteessä luettelaminen liittyy bibliografian laatimiseen, kuvailutietoisuuden järjestämiseen ja kohteiden luokitteluun; tietotekniikassa ja verkkopalveluissa se voi tarkoittaa tietovaraston kohteiden listaamista, avainsanojen soveltamista sekä metatietorakenteiden määrittelyä; liike-elämässä luetteloidaan tuotteita, toimittajia ja varastoja.

Menetelmät ja standardit: Luettelamisessa hyödynnetään metatietoa ja kontrolloituja asiasanoja. Kansainvälisiä standardeja ovat Dublin Core, MARC, FRBR sekä ISO/IEC-standardit kuvailulle. Suomessa luettelamiseen liittyy sekä kansallinen että paikallinen käytäntöjä, kuten bibliografinen kuvailu ja arkistojen kuvailu.

Haasteet ja huomioitavat seikat: tietojen oikeellisuus, päivitykset, monia versioita, kielen ja termien vaihtelu sekä monikielisyys voivat hankaloittaa luettelamista. Duplicaatioiden poistaminen, yhdenmukaisen sanaston ylläpitäminen ja hakukoneystävällisyys ovat tärkeitä seikkoja.

Historia ja kehitys: Luettelaminen on historiallisesti ollut kirjasto- ja arkistotyön keskiössä, jonka käytännöt ovat kehittyneet käsikirjoitusajan luettelostoista kohti nykyaikaisia, digitaalisiin hakuihin sopivia kuvailumenetelmiä ja vastuullista tietojenhallintaa.