loppuliitteellä

Loppuliitteellä on kielitieteellinen termi, joka viittaa sanan loppuun liitettävään morfeemiin. Suomessa loppuliitteet ovat yleinen osa suomen taivutusta ja derivointia, ja niillä voidaan ilmaista esimerkiksi paikkaa, suuntaa, omistusta sekä erilaisia kieliopillisia suhteita. Loppuliitteet voivat esiintyä ketjuissa, jolloin samaa sanan vartaloon lisätään useita päällekkäisiä muotoja.

Loppuliitteet ovat typillisesti taivutuksen osia: ne muuttavat sanan muotoa ja viittaavat sen kieliopilliseen merkitykseen. Suomen taivutuksessa loppuliitteiden järjestyksellä on merkitystä, ja useat liitteet voivat peräkkäin muodostaa monimutkaisia muotoja. Loppuliitteet voivat olla vakiintuneita morfeemeja, kuten -ssa, -ssä (essive/inessive), -lle (allative) sekä omistus- tai lukumuotoja, ja niitä voidaan yhdistellä kieliopillisten ilmaisujen mukaan.

Käytännön esimerkkejä ovat:

- talo + -ssa → talossa, jossa talon sisällä ollaan.

- talo + -lle → talolle, tarkoittaen suuntaa tai päätepistettä kohti.

- kirja + -n → kirjan (omistusmuoto), jonka jälkeen eräissä yhteyksissä voi esiintyä muita loppuliitteitä taivutettuna kokonaisuutena.

Loppuliitteiden käsite on keskeinen osa suomen morfologista järjestelmää, ja se esiintyy sekä sanastossa että kieliopillisissa kuvauksissa. Se auttaa ymmärtämään, miten sanat saavat merkityksensä ja suhteensa lauseessa. Lisätietoa loppuliitteistä löytyy yleisistä kielioppi- ja sanaketjujen kuvauksista sekä suomalaisen taivutuksen oppikirjoista.