lithifikaatiota

Lithifikaatio on prosessi, jolla irtokivet muuttuvat kiinteäksi sedimentaariseksi kiviksi. Se tapahtuu, kun sedimentti kerrostuu ja joutuu yhä suuremman ylipeitteen alle, jolloin hiukkaset puristuvat yhteen ja porevesien mukana kulkeutuvat mineraalit saostuvat, sitoen hiukkaset toisiinsa. Lithifikaatio on osa diagenesiaa, joka käsittää sedimentaaristen aineiden kemiallisen ja fysikaalisen muokkauksen matalissa lämpötiloissa ja suurissa paineissa ennen metamorfosia.

Keskeisiä mekanismeja ovat tiivistyminen, joka pienentää huokostilaa ja tekee kappaleesta kiinteän, sekä sementaatio, jossa porevesiin liuennut mineraali saostuu ja sitoo hiukkaset yhteen. Yleisimmät sementointiaineet ovat kalsiitti, kvarts ja hematiitti. Diffuusio ja pienimuotoinen rekrystallisaatio voivat myös vaikuttaa rakenteeseen diageneenisissä oloissa.

Lithifikaatiosta syntyviä kivilajeja ovat tyypillisesti klastiset kivet, kuten hiekkakivet ja mutakivet, sekä kemialliset/bio-kemialliset kivet, kuten kalkkikivet ja dolokivet. Prosessi muuttaa huokoisuutta ja vedenläpäisevyyttä, mikä on tärkeää sekä ympäristön geologiassa että resurssien, kuten vesivarantojen ja taloudellisten kivilajien, kannalta.

Verrattuna metamorfismiin lithifikaatio tapahtuu yleensä matalammissa lämpötiloissa ja paineissa. Aikaperspektiivissä lithifikaatio voi kestää suuren skaalan ajoista miljooniin vuosikymmeniin riippuen sedimentin määrästä ja kerrostumisolosuhteista.