linkkikerroksessa

Linkkikerroksessa, joka on OSI-mallin kerros 2, tapahtuu laitteen välinen tiedonsiirto kyseisen lähiverkkoympäristön sisällä. Siinä paketoidaan ylös virheiden havaitsemiseksi ja tiedonsiirtotehtävät, joiden tavoitteena on siirtää kehyksiä solmuista toisiin mahdollisimman luotettavasti ja tehokkaasti. Linkkikerros ei itsenäisesti ohjaa paketteja eri verkkojen välillä; tämän tehtävä on verkko-kerroksella (kerros 3).

Linkkikerroksen tehtäviin kuuluu kehysten muodostaminen (framing), laitteiden MAC-osoitteisiin perustuva osoitteistus, virheiden havaitseminen ja mahdollinen virheenkorjaus sekä pääsynhallinta ja tiedonsiirtovirran hallinta käytetyn median mukaan. Yleisimmät virheentunnistusmenetelmät ovat esimerkiksi tarkistuslukuja (CRC/FCS). Lisäksi linkkikerros hallinnoi, miten useampi laite jakaa fyysisen siirtotilan, mikä voi sisältää pääsynhallintamekanismeja kuten CSMA/CD Ethernetissä tai aikataulutusta langattomissa verkoissa.

Linkkikerroksella on kaksi alikerrosta: MAC (Media Access Control) ja LLC (Logical Link Control). MAC vastaa fyysisen väylän käytöstä, kehysten muodostamisesta sekä pääsynhallinnasta, kun taas LLC tarjoaa korkeammilta kerroksilta tulevien yleisten protokollien multiplexing- ja hallintapalveluita sekä virheenkäsittelyä. Näiden alikerrosten toteutukset riippuvat käytetystä teknologiasta, kuten Ethernetistä tai IEEE 802.11:stä.

Esimerkkejä linkkikerroksen teknologioista ovat Ethernet ja Wi-Fi (IEEE 802.11). Niissä kehykset ja osoitteet sekä pääsynhallinta määrittelevät, miten laitteet liitetään verkkoon, miten viestit kulkevat kytkinlaitteiden läpi ja miten kolmannen kerroksen protokollat käyttävät linkkikerroksen palveluita.