Linkkikerroksen

Linkkikerros, eli datalinkkerros, on OSI-mallin toinen kerros. Se vastaa solmujen välistä tiedonsiirtotoimintaa fyysisen yhteyden yli ja toimii fyysisen kerroksen (kerros 1) sekä verkkokerroksen (kerros 3) välissä. Linkkikerroksen tehtävänä on siirtää kehyksiä solmusta toiseen sekä hoitaa osoitteet, virheentunnistus ja sovellettava pääsynhallinta samaan fyysiseen mediaan jakavien laitteiden kesken.

Kehyksen rakenne sekä käytetyt protokollat määrittävät, miten tiedot siirretään. Yleensä linkkikerros koostuu kahdesta alikerroksesta: MAC- (media access control) ja LLC- (logical link control). MAC vastaa fyysisen median käyttöoikeuksien hallinnasta sekä laitteiden osoitteista (MAC-osoitteet) ja kehysten siirrosta. LLC tarjoaa ylemmille kerroksille multiplexoinnin sekä joissain tapauksissa virheentunnistusta.

Erilaiset teknologiat toteuttavat linkkikerroksen eri tavoin: Ethernet (IEEE 802.3), Wi‑Fi (IEEE 802.11) sekä PPP/HDLC-tyylisten yhteyksien kautta. Linkkikerros määrittelee kehysten rakenteen, johon sisältyvät sekä vastaanottajan että lähettäjän osoitteet että virheentunnistus (esim. FCS/CRC). Usein datalinkkerroksen läpi liikennöivät lisäksi VLAN-tunnisteet (IEEE 802.1Q) sekä linkin aggregaatio (IEEE 802.3ad/LACP), jotka laajentavat kerroksen toimintoja.

Käytännössä kytkimet ja sillat toimivat pääosin linkkikerroksella, ja voivat yhdistää erilaisia fyysisiä medioita sekä kontrolloida kehysten siirtoja sekä lisätä turvallisuutta ja segmentointia. Linkkikerroksen rooli on keskeinen paikallisverkoissa, joissa se vastaa solmujen välisestä, laitteistopohjaisesta tiedonsiirrosta.