laitteistopohjaisesta

Laitteistopohjaisesta on suomenkielinen adjektiivi, joka kuvaa järjestelmän tai ratkaisun ominaisuutta: keskeiset toiminnot on toteutettu laitteistokomponentteihin tai erillisille turvallisille laitteille ohjelmallisen toteutuksen sijasta. Termiä käytetään erityisesti silloin, kun painopiste on turva- ja suorituskyvylle asetettujen vaatimusten toteutuksessa laitteistotasolla.

Laitteistopohjaisuutta vasten puetaan usein ohjelmistopohjaista lähestymistapaa, jossa toiminnot toteutetaan täysin ohjelmallisesti yleisillä prosessoreilla. Laitteistopohjaista ratkaisut voivat sisältää turvallisia elementtejä kuten salauslaitteita, eristettyjä muistialueita sekä erillisillä piirilevyillä toteutettuja suojakaappeja. Esimerkkejä ovat luotettavuuspainotteiset laitteistot kuten turvallisuuskantoiset moduulit (HSM:t), turvalliset elementit (SE/TPM), älykortit sekä laitteistopohjaiset lompakot kryptovaluutoille.

Hyödyt sisältävät parannetun turvallisuuden, koska laitteistot voivat tarjota parempaa resistenssiä ohjelmistohyökkäyksiä vastaan ja suojaa side-channel -uhkia vastaan sekä eristää kriittiset toiminnot muusta käyttöjärjestelmästä. Laitteistopohjainen suorituskyky voi myös olla nopeampaa monissa salaus- tai kryptografisissa tehtävissä.

Haasteisiin kuuluvat kustannukset, vähemmän joustava päivitysten ja muokkauksen suhteen sekä riippuvuus toimitusketjusta. Laitteistopohjaiset ratkaisut voivat vaatia erikoisosaamista ja erillisiä hallintaprosesseja, kun taas ohjelmistopohjaiset ratkaisut ovat usein helpompia muuttaa nopeasti.

Laitteistopohjaisten ja ohjelmistopohjaisten lähestymistapojen yhdistäminen on yleistä nykyaikaisissa järjestelmissä, joissa kriittiset toiminnot siirretään laitteistoon ja hallinnointi sekä käyttöönotto hoidetaan ohjelmiston kautta. Liittyviä käsitteitä ovat esimerkiksi turvalliset elementit, HSM:t, TPM:t ja digitaalisen turvallisuuden arkkitehtuurit.