liimaaineet

Liimaaineet ovat aineita, jotka muodostavat sidoksen kahden tai useamman materiaalin välille. Sidoksen luotettavuus määräytyy liima-aineen kemiallisen koostumuksen, käytön lämpötilan ja alustojen ominaisuuksien mukaan. Liima-aineet jaetaan yleisesti luonnonliima-aineisiin ja synteettisiin liima-aineisiin.

Luonnonliima-aineet sisältävät eläinliimoja (proteiinipohjaisia), kaseiiniliimoja sekä tärkkelyspohjaisia ja kasvisperäisiä liimoja. Ne ovat perinteisesti käytettyjä puutyössä ja paperiteollisuudessa, mutta niiden suorituskyky ja kestävyys voivat vaihdella.

Synteettiset liima-aineet koostuvat polymeeripohjaisista aineista, kuten epoksiliimasta, polyuretaaniliimasta, akrylaattiliimoista sekä silikoniliimoista. Osa liimoista on tarkoitettu nopeasti kovettuviksi (cyanoacrylaat, hot melt), osa kestää vaativampia ympäristöjä. Kovettuminen tapahtuu kemiallisen reaktion kautta (esim. epoksi- ja uretaaniliima), kosteuden vaikutuksesta (polyuretaani) tai haihtuvan liuottimen kautta.

Ominaisuuksiltaan liima-aineet eroavat kuormituskyvyn, lämpötilankeston, kemiallisen ja kosteudenkestävyyden sekä joustavuuden suhteen. Valinta riippuu sekä materiaalien ominaisuuksista että käyttökohteesta.

Käyttökohteita ovat rakentaminen ja puutyöt, pakkaus ja tekstiilit, elektroniikka sekä lääketieteelliset ja arkkitehtoniset sovellukset.

Ympäristö- ja turvallisuusnäkökohdat huomioivat erityisesti haihtuvien aineiden päästöt, liuottimien käytön ja ihon sietokykyyn liittyvät riskit. Vesipohjaiset ja vähin VOC-päästöin olevat liimat ovat yleistyneet.

Standardit ja testaustavat, kuten ISO- ja ASTM-kriteerit, ohjaavat laatua ja luotettavuutta.

Liima-aineet kehittyvät suuntaan, jossa pyritään pienentämään ympäristövaikutuksia ja parantamaan käyttöikää sekä uudelleenkäyttöä.