lietteenkäsittelymenetelmiä

Lietteenkäsittelymenetelmät viittaavat erilaisiin prosesseihin, joita käytetään yhdyskuntien ja teollisuuden jätevedenpuhdistamoilta syntyvän lietteen käsittelyyn. Tavoitteena on vähentää lietteen tilavuutta, stabiloida se ja tehdä siitä turvallinen käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi.

Yksi yleisimmistä käsittelyvaiheista on sakeuttaminen. Tässä prosessissa kiintoainepitoisuutta lisätään poistamalla vettä gravitaation tai mekaanisten menetelmien avulla, kuten rumputeilla tai levykehyksillä. Sakeuttaminen vähentää käsiteltävän tilavuutta ja parantaa tehokkuutta seuraavissa käsittelyvaiheissa.

Käymisellä, erityisesti metaanikäymisellä, tarkoitetaan anaerobista prosessia, jossa orgaaninen aines hajoaa mikrobien toimesta tuottaen biokaasua, joka koostuu pääasiassa metaanista ja hiilidioksidista. Käyminen vähentää lietteen orgaanista kuormaa ja stabiloi sen, vähentäen hajuhaittoja ja patogeenien määrää. Biokaasua voidaan hyödyntää energian tuotannossa.

Kuivaus on menetelmä, jossa lietteestä poistetaan mahdollisimman paljon vettä, jolloin sen tilavuus pienenee merkittävästi. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi mekaanisesti puristamalla tai lämpöenergian avulla haihduttamalla. Kuivaus helpottaa lietteen kuljetusta ja jatkokäsittelyä, kuten polttoa tai kompostointia.

Mekaaninen kuivatus, kuten suodatus tai sentrifugointi, on yleinen tapa poistaa vettä lietteestä ennen jatkokäsittelyä. Näillä menetelmillä saavutetaan korkeampi kuiva-ainepitoisuus kuin pelkällä sakeutuksella. Lietteen stabilointi esimerkiksi kalkilla voi myös olla osa käsittelyä, parantaen sen hygieenisyyttä ja hajuttomuutta. Lopullinen käsittelyvaihe voi olla esimerkiksi maanrakennuskohteiden täyttömateriaalina käyttö, kompostointi tai poltto, riippuen lietteen ominaisuuksista ja paikallisista mahdollisuuksista.