Lietteenkäsittelymenetelmät

Lietteenkäsittelymenetelmät viittaavat erilaisiin prosesseihin, joita käytetään poistamaan vesi ja vähentämään tilavuutta lietteestä, joka syntyy jätevedenpuhdistamoilla ja muissa teollisissa prosesseissa. Tavoitteena on tehdä lietteestä helpommin käsiteltävää, kuljetettavaa ja hävitettävää, mikä voi myös vähentää sen hajuhaittaa ja patogeenipitoisuutta.

Yleisimpiä lietteenkäsittelymenetelmiä ovat mekaaniset, fysikaaliset ja biologiset prosessit. Mekaaniset menetelmät, kuten suodatus ja sentrifugointi, poistavat mekaanisesti vettä lietteestä. Suodatuksessa lietettä puristetaan suodatinmedian läpi, jolloin vesi erottuu kiintoaineesta. Sentrifugointi puolestaan käyttää keskipakoisvoimaa veden erottamiseksi. Fysikaaliset menetelmät, kuten kuivaus ja poltto, vähentävät veden määrää lietteestä lämmön avulla. Kuivauksessa vesi haihdutetaan, ja poltossa kiintoaine poltetaan korkeassa lämpötilassa. Biologiset menetelmät, kuten mädätys, hyödyntävät mikrobeja orgaanisen aineksen hajottamiseksi, mikä voi vähentää lietteen tilavuutta ja tuottaa biokaasua.

Menetelmän valintaan vaikuttavat monet tekijät, kuten lietteen tyyppi ja ominaisuudet, käsiteltävän tilavuuden koko, kustannustehokkuus sekä ympäristövaatimukset. Usein käytetään yhdistelmää eri menetelmiä optimaalisen tuloksen saavuttamiseksi. Käsittelyn jälkeen lietettä voidaan jatkokäsitellä esimerkiksi kompostoimalla, levittämällä maatalouskäyttöön tai hautaamalla.