liberalismi

Liberalismi on poliittinen ja filosofinen suunta, joka korostaa yksilön vapauksia, oikeuksia ja oikeusvaltiota sekä rajallista hallitusta. Se pitää vapauden, yksityisomaisuuden ja oikeudenmukaisen lainsäädännön keskeisinä arvoina. Liberalismiin kuuluu myös pluralismi, sananvapaus sekä vapaa markkinatalous, mutta valtiolla on vastuu tukea tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta sekä turvata kansalaisten perusoikeuksia.

Liberalismi voidaan jakaa klassiseen liberalismiin ja sosiaaliliberaalimpaan suuntaan. Klassinen liberalismi korostaa rajattua valtiota, yksilön vapautta ja markkinoiden roolia taloudessa. Sosiaaliliberaali korostaa myöhemmin valtion interveneeraatiota esimerkiksi koulutuksen, terveydenhuollon ja sosiaalisen suojelun kautta tasa-arvon ja mahdollisuuksien edistämiseksi.

Historia juontaa juurensa valistusajatteluun, ja keskeisiä vaikuttajia ovat olleet John Locke, Montesquieu ja Voltaire sekä klassisen liberalismin kehittäjät 1800- ja 1900-lukujen aikana. Tämä perinne on muovannut myöhemmin sekä oikeudellisia periaatteita että demokratian laajentumista, kansalaisoikeuksia ja talouspolitiikan kehyksiä. 20. vuosisadalla liberalismi sisälsi sekä vapaan kilpailun puolustuksen että sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tavoittelun, mikä johti esimerkiksi kansanterveyden ja koulutuksen laajempaan julkiseen rahoitukseen.

Kritiikit huomioivat liberalismin haasteet eriarvoisuuden, markkinoiden epäonnistumisen sekä globaalien talouksien kysymykset. Eri suuntaukset painottavat erilailla yksilön vapautta, turvallisuuden ja sosiaalisen suojan tasapainoa, ja keskustelu liittyy usein valtion koon ja roolin määrittelyyn sekä taloudellisen vapautuksen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden väliseen suhteeseen.