lentopallo

Lentopallo on joukkuelaji, jossa kaksi vastakkain asettuvaa joukkuetta kilpailee suorakulmaisella kentällä. Tavoitteena on ohjata pallo vastustajan kenttään siten, että se osuu lattiaan tai pakottaa vastustaja virheeseen. Yleensä kummallakin joukkueella on kentällä kuusi pelaajaa yhtä aikaa, ja otteluissa käytetään libero-pelaajaa, joka on erivärisellä pelipuvulla varustettu puolustuspelaaja ja jonka pelaaminen tuo lisäarvoa puolustukseen.

Pelin kulku perustuu ralliin, jossa palloa palautetaan vastustajalle korkeintaan kolmen kosketuksen jälkeen. Pisteet karttuvat jokaisesta pallon menetyksestä vastustajalle (rally-point-järjestelmä). Setin voitto irtoaa, kun jompikumpi joukkue saavuttaa 25 pistettä kahden pisteen erolla; viides, ratkaiseva setti pelataan 15 pisteen voittamiseksi kahden pisteen erolla. Voittajajoukkue saa pisteen joka rallissa.

Kenttä on 18 metriä pitkä ja 9 metriä leveä; verkon korkeus on noin 2,24 metriä naisille ja 2,43 metriä miehille. Pallon koko on ympärysmitaltaan noin 65–67 senttimetriä ja paino noin 260–280 grammaa.

Lentopallon historia alkaa Yhdysvalloista vuonna 1895, jolloin opettaja William G. Morgan kehitti pelin nimellä mintonette. Nimi muuttui volleyballiksi vuonna 1896. Kansainvälinen liitto FIVB perustettiin vuonna 1947, ja laji on ollut olympialaisissa vuodesta 1964 lähtien. Indoor-lentopallon lisäksi on rantalentopallo, joka pelataan 2 vastaan 2 ja harrastaa suurta suosiota ympäri maailmaa.

Suomessa lentopallo on yleinen harrastus ja kilpaurheilulaji. Suomen Lentopalloliitto sekä seurat järjestävät kilpailuja sekä junioreille että aikuisille ja tukevat maajoukkueiden toimintaa kansainvälisissä turnauksissa.