lehtisolmujen

Lehtisolmut ovat kasvin vartta pitkin sijaitsevia solmukohtia, joihin lehdet kiinnittyvät. Niihin liittyy usein aksillaarisolmuja, joiden kehittyminen mahdollistaa uusien verso- ja kukkanuppujen muodostumisen. Lehtisolmut ovat tärkeä osa kasvin jatkuvaa kasvua ja rakenteellista muotoa.

Rakenne ja kehitys: jokainen lehtisolmu muodostaa paikan, jossa lehti irrotuu pigmentoituneesta rungosta ja jonka kohdalle saattaa jäädä aksillaarisolmu varastoon. Solmujen välinen osuus, nimeltään internodi, erottaa toisiaan ja säätelee kasvin korkeutta sekä haarautumista. Lehtisolmujen paikka seuraa kasvin phyllotaksiaa, eli lehden järjestäytymistä vartta pitkin.

Toiminta: lehtisolmut toimivat kasvun ponnahduspaikkoina. Aksillaarisolmut voivat kehittyä uusiksi versoiksi, lehdiksi tai kukkiviksi kasvinosiksi riippuen lajista ja ympäristöoloista. Tämä mahdollistaa kasvin sopeutumisen valoon, kilpailuun ja kerrosten maaperäolosuhteisiin.

Esiintyminen: kaikkien joggien ja korkea-asteen kasvien hallinnassa lehtisolmut ovat tavallinen käsite. Monissa kasveissa niiden sijainti ja aktiivisuus muuttuvat vuodenaikojen mukaan; esimerkiksi nuorissa versoissa solmujen merkitys on suurempi kuin vanhempien varttujen osissa.

Käyttö ja merkitys: lehtisolmujen tunteminen auttaa kasvitieteen peruskäsitteiden hallinnassa, kuten haarautumisessa, lehtien asennossa ja kasvun hallinnassa. Ne voivat myös tarjota viitteitä kasvin identiteetistä ja historiasta fossiiliset tai dendrologiset analyysit huomioiden.

Nimi: termi muodostuu sanoista lehti (lehti) ja solmu (knot/node), ja se viittaa sekä lehden kiinnittymiskohdaksi että mahdollisiin kasvullisiin uusimuotoihin solmukohdassa.