lateralisaatiosta

Lateralisaatio viittaa aivojen toiminnalliseen eriytymiseen siten, että tietyt kognitiiviset toiminnot ovat suurimmaksi osaksi yhden aivopuoliskon vastuulla. Aivopuoliskot voivat kuitenkin toimia yhdessä, ja suurin osa tehtävistä hyödyntää molempia puoliskoja, vaikka kummallakin puolella on erikoistuneita piirteitä.

Kielitoiminnot ovat yksi parhaiten tunnetuista esimerkeistä. Useimmilla oikeakätisillä kieli sijaitsee vasemmassa aivopuoliskossa, jossa sijaitsevat Broca’n alue (puheen tuotto) ja Wernicken alue (kielen ymmärtäminen). Oikea puolisko osallistuu usein prosodian, tunteiden tulkinnan ja nonverbaalisen viestinnän sekä tilan hahmottamisen kaltaisiin tehtäviin. On kuitenkin yksilöllisiä poikkeuksia: jotkut käyttävät enemmän vasenta tai oikeaa puoliskoa tietyissä tehtävissä, ja kokonaisvaltaisesti monet toiminnot hyödyntävät molempia puoliskoja.

Lateralisaatio alkaa varhaisessa kehityksessä ja kehittyy sekä geneettisten että ympäristötekijöiden vaikutuksesta. Aivojen verkostoituminen ja kokemukset, kuten kielen oppiminen, vaikuttavat siihen, miten vahvasti tietyt toiminnot ovat yhden puoliskon hallinnassa. Aivovamman tai sairauksien yhteydessä aivokäytävä voi muuttaa toimintoja uudelleen, mikä osoittaa aivojen plastisuutta.

Tutkimuksessa lateralisaatiota lähestytään esimerkiksi fMRI- ja PET-kuvantamisen sekä erilaisten kognitiivisten tehtävien avulla. Tutkimukset viittaavat siihen, että lateralisaatio on yleistä, mutta yksilöllinen vaihtelu on suurta eikä mikään toiminnoista ole absoluuttisesti sidoksissa vain yhteen puoliskoon.