lasertekniikalle

Lasertekniikka on ala, joka tutkii ja soveltaa lasersäteilyä, eli erittäin kapeaa, koherenttia ja tarkasti suuntautuvaa valoa. Laserien ominaisuuksiin kuuluvat tarkka aallonpituus, korkea intensiteetti sekä hyvä koherenssi ja suuntautuneisuus, mikä mahdollistaa sekä materiaalin käsittelyn että erittäin tarkan mittauksen ja signaalinkäsittelyn.

Perusperiaatteet: lasersynteesi perustuu stimuloituun emissioniin. Energianlähde pumpaa energiaa aktiiviseen mediaan, jonka kautta fotonit vahvistuvat ja muodostavat resonaattorissa koherenttia valoa. Aktiivinen media voi olla kiinteä (esimerkiksi kide tai laseri), kaasu, neste tai puolijohde. Eri laser-arkkitehtuureja ovat diodilaserit, kuitulasers, kiinteäaine lasersit ja CO2-laserit, joilla on omat aallonpituus- ja tehoalueensa sekä soveltuvuutensa käyttökohteisiin.

Sovellukset ovat laaja-alaisia ja ulottuvat teollisesta valmistuksesta lääketieteeseen sekä tutkimukseen. Metallien ja muovien leikkaus, hitsaus sekä merkitseminen ovat yleisiä käyttötapoja. Lääketieteessä laseria käytetään leikkauksiin ja korjaaviin toimenpiteisiin sekä silmäkirurgiaan, kuten LASIKiin. Tietoliikenteessä valokuitu-tekniikka on keskeinen sovellus, ja tutkimuksessa laserit ovat tärkeitä esimerkiksi spektroskopiassa, LIDARissa ja interferometriassa.

Turvallisuus: lasersäteily voi vahingoittaa silmiä ja ihoa, joten käyttö vaatii asianmukaisia suojavarusteita sekä riskinarviointia ja noudattamista kansainvälisiä standardeja ja säädöksiä laser-luokitusten osalta.

Tulevaisuuden kehityssuuntia ovat ultrafast-laserit, korkean tehon kuitulasers sekä energiatehokkaammat ratkaisut, joiden lisäksi järjestelmien integrointi ja kvanttitekniikan sovellukset lisäävät laserin roolia tieteessä ja teollisuudessa.