lainsäädäntöelinten

Lainsäädäntöelinten tehtävänä on laatia, käsitellä ja vahvistaa lakeja sekä asettaa oikeudellinen kehys yhteiskunnan toiminnalle. Niiden toiminta voi olla unicameral- eli yhdellä kamarilla tai bicameral- eli kahdella kamarilla järjestettyä. Lainsäädäntöelinten tehtävät sekä niiden suhteet hallitukseen vaihtelevat maittain, mutta keskeistä on lainsäädännön valmistelu, hyväksyntä ja valvonta.

Toiminnot keskittyvät lakiehdotusten esittämiseen ja muotoiluun, keskusteluun sekä äänestykseen. Lisäksi lainsäädäntöelinten vastuulla on talousarvion hyväksyminen sekä kansainvälisten sopimusten ratifiointi tai valvonta niiden täytäntöönpanosta. Monissa järjestelmissä ne myös valvovat hallituksen toimintaa sekä voivat käyttää epäluottamuslauseen tai muiden mekanismien keinoja hallituksen vastuulliseksi tekemiseksi.

Rakenne ja valinta vaihtelevat: jäsenet ovat yleensä vaaleilla valittuja, ja näiden jäsenten taustat heijastavat usein puolueellista tai alueellista kenttää. Usein lainsäädäntöelimet koostuvat valiokunnista, jotka syventyvät tiettyihin politiikan aloihin kuten talous, ulkopolitiikka tai oikeuslaitos. Monikamarisissa järjestelmissä toisessa kamarissa voi olla alueellinen edustus tai sen rakenne voi palvella erilaista edustusta ja valvontaa kuin toisessa.

Esimerkkejä: monissa maissa lainsäädäntöelin toimii edustuksellisesti. Suomessakin lainsäädäntöelimen tehtäviä hoitaa Eduskunta, joka on unicameral ja koostuu 200 jäsenestä. Eduskunta käsittelee lakiehdotukset, hyväksyy budjetin ja valvoo hallituksen toimintaa sekä kansainvälisiä sopimuksia. Lainsäädäntöelinten tapa järjestäytyä heijastaa usein suurempaa valtionhallinnon tasapainoa ja demokratian toimivuutta.