laboratoriokemiassa

Laboratoriokemia on kemian osa-alue, jossa kemiallisia näytteitä tutkitaan ja niistä saadaan luotettavia tietoja käyttämällä tarkkoja mittausmenetelmiä. Sen tavoitteena on sekä kvalitatiivinen (mitä aineita näytteessä on) että kvantitatiivinen (mitkä pitoisuudet) analyysi sekä tulosten luotettavuuden varmistaminen.

Toiminta alkaa näytteen vastaanotosta ja sen käsittelystä, jonka jälkeen seuraavat analyysi, tulosten tulkinta ja raportointi. Laadunvarmistus, kalibrointi ja menetelmien validointi muodostavat alan keskeiset periaatteet. Lisäksi huomioidaan mittausvirhe ja epävarmuuden arviointi.

Laboratoriokemia hyödyntää laajaa instrumenttikirjastoa. Keskeisiä menetelmiä ovat spektroskopia (UV-Vis, FTIR), massaspektrometria sekä määrällinen ja kvalitatiivinen analyysi. Lisäksi käytetään elektroanalyyttisiä tekniikoita sekä kromatografiaa (HPLC, GC). Muita yleisiä tekniikoita ovat titraus ja automaattiset analyysiprosessit. Tiedonkeruuta ja analyysiä tukevat laboratorioautomaation ratkaisut ja laboratorioinformaation hallintajärjestelmät (LIMS).

Käyttökohteita ovat lääke- ja biotieteet, ympäristötutkimus, elintarviketurvallisuus sekä teollisuusprosessien laadunvalvonta. Laboratoriokemia kehittyy jatkuvasti, ja digitalisaatio sekä automaatio sekä näytteen käsittelyn miniaturisointi parantavat nopeutta ja tarkkuutta. Turvallisuus, eettiset käytännöt sekä huolellinen riskien hallinta ovat olennaisia osia päivittäisessä työssä.