käsityönlajien

Käsityönlajit ovat erilaisten käsityömenetelmien ja -perinteiden kokonaisuuksia, joissa materiaalit muokataan käsin tai pienkonein esineiksi tai taideteoksiksi. Kategorioita on useita, ja jaottelu vaihtelee kulttuurisesti, mutta yleisesti käsityönlajit jakautuvat esimerkiksi tekstiilialaan, puu- ja metallityöhön sekä keramiikkaan ja lasiin. Lisäksi niihin sisältyvät nahkatyöt, paperi- ja kirjontatekniikat sekä korujen tekeminen. Sekä perinteiset kansantalouden muodot että nykytaiteen ja designin alueet kuuluvat tähän kenttään.

Tekstiilialan käsityönlajeihin kuuluvat kudonta, neulonta, virkkaus ja tilkkutyöt sekä kirjonta ja huovutus. Puutyö kattaa esineiden ja pienkalusteiden valmistuksen sekä käyttötasoon liittyvät puupinnoitteet. Metallityö sisältää sekä käyttöesineiden että koriste-esineiden valmistuksen, kuten korut ja työkalut. Keramiikka ja lasityöt tarkoittavat saveen ja lasiin liittyvää muotoilua sekä lasituksen ja polttojen tekniikoita. Nahkatyöt kattavat sekä arkipäiväiset tuotteet että koriste-esineet. Paperi- ja kartonityö sekä kirjonta tuottavat taide- ja käyttöesineitä sekä julkaisuihin liittyvää käsityötä. Käsityönlajit voivat olla sekä perinteisiä kansantaitoja että moderneja taide- ja designilmiöitä, ja tekniikat sekä motiivit vaihtelevat alueittain.

Käsityönlajit ovat sekä käytännön ratkaisuja että kulttuurisen identiteetin kantajia. Ne välittävät taitoja, historiaa ja yhteisöllisyyden tunnetta, ja niitä voi harrastaa tai harjoittaa ammatillisesti. Oppiminen tapahtuu perinteisesti oppipoikana, mutta nykyään siihen osallistuvat myös koulutus, työpajat ja verkko-opetus. Design- ja markkinointiyhteydet sekä kansainvälinen yhteistyö ovat yhä vahvempia osia käsityön tekemisessä.

Suomessa käsityö on tärkeä osa kulttuuriperintöä sekä koulutusta että elinkeinoelämää. Käsityönlajit heijastavat maantieteellisiä ja materiaalisiin oloihin liittyviä eroja sekä paikallisia erityispiirteitä, ja niihin liittyviä perinteitä vaalitaan museoissa, tapahtumissa ja yhteisöissä.