kyynärvarsi

Kyynärvarsi on kehon alue, joka ulottuu kyynärnivelestä ranteeseen. Siinä sijaitsevat kaksi pitkää luuta: säde (radius) ja kyynärluu (ulna). Näiden luiden välissä on interosseouskalvo, joka vakauttaa rakenteita ja välittää voimaa lihaksilta luiden välillä. Kyynärvarressa on kolme päänivelyä: kyynärnivel (humero-ulnar- ja humero-radial-nivelessä), sekä proksimaalinen ja distaalinen radioulnari-nivel, jotka mahdollistavat kiertoliikkeet eli pronaation ja supinaation.

Luut muodostavat kyynärvarren rakenteellisen pohjan ja lihasvoiman alustan. Etuosassa sijaitsevat koukistajalihakset (flexorit) ja niiden jänteet, takapäässä ojentajalihakset (extensorit) sekä vastaavat jänteet. Interosseouskalvo jakaa etu- ja takalompeen lihasryhmät ja välittää voiman luista käsivarren lihaksille.

Niveliä suojaavat nivelsiteet ja nivelkapselit. Kyynärvarren liikkeet ovat siten sekä olkapäätä että kättä koskevia, mutta erityisen tavallisia ovat hauis- ja ranteen ojennus-/koukistusliikkeet sekä kiertoliikkeet radial- ja ulnar-nivelissä.

Nervit ja verisuonitus kulkevat kyynärvarrella. Pääasialliset hermot ovat mediaaninen hermo, laskennallinen ulnar- ja radiaalinen hermo. Verenkierron hoitavat arteria brachialis ja sen haarat arteria radialis ja arteria ulnaris.

Toiminta: kyynärvarsi mahdollistaa monipuoliset käsivarren ja käden liikkeet sekä voiman siirtämisen ja tarttumisen. Alkion vaurioitumiset ja murtumat yleisimpiä ovat kyynärvarren luissa, esimerkiksi radiusin ja ulnan murtumat sekä radioulnariliitosten vauriot. Collesin murtuma ja Monteggian/Galeazziin liittyvät vammat ovat merkittäviä esimerkkejä.

Kyynärvarsi on tärkeä sekä voiman tuottamisessa että käden liikkuvuuden mahdollistamisessa.