kuvantamisohjausta

Kuvantamisohjausta tarkoitetaan lääketieteellisissä toimenpiteissä käytettyä menetelmää, jossa kuvantamistekniikoita hyödynnetään toimenpiteen ohjaamiseen ja sen etenemisen seurantaan reaaliajassa. Käytettyjä kuvantamismenetelmiä ovat esimerkiksi röntgenfluoroskoopia, CT, magneettikuvaus (MRI) ja ultraäänikuvaus. Toimenpiteen suunnittelu ja toteutus voivat perustua sekä yksittäiseen kuvaan että kuvien reaaliaikaiseen yhdistämiseen kohdennetun kohdistuksen ja instrumentin, kuten neulan, sijoittamisen tueksi.

Teknisesti kuvantamisohjaus perustuu yhdistettyihin kuva- ja navigaatiojärjestelmiin, joiden avulla instrumentit kuten neulat, katetrit tai muita interventio-työkaluja voidaan sijoittaa tarkasti. Käytetään reaaliaikaisia kuvia sekä kuvien yhdistämistä erilaisten kuvantamismenetelmien välillä sekä ohjelmistoja, jotka tukevat suunnittelua ja seuraamista.

Sovellukset kattavat kudos-biopsiat, kasvainten ablaatiot (kuten radiofrekvenssi- tai kylmäablaatio), sekä erilaiset interventiot, kuten neuroloogiset, ortopediset ja urologiset toimenpiteet. Kuvantamisohjausta hyödynnetään myös radiokirurgiassa ja kivunhoidossa.

Hyödyt ja haasteet: Se parantaa tarkkuutta, voi vähentää toimenpiteen aikana syntyviä komplikaatioita ja kudosvaurioita sekä mahdollistaa pienemmät säteilyannokset. Haasteisiin kuuluvat tekninen monimutkaisuus, laitekustannukset, koulutuksen tarve sekä potilaan säteilyaltistuksen hallinta ja reagointi.

Tulevaisuudessa kehittyvät tekoälypohjaiset navigaatiot, paremmat kuvanlaadun algoritmit sekä kehittyneet laitteistot kuten kannettavat tai mobiilit järjestelmät ja haptinen palaute.