kuumailmapalloilun

Kuumailmapalloilu on ilmailulaji, jossa suurta kangaspinnoitettua palloa lämmitetään, minkä seurauksena pallon sisäpuolella oleva lämmitetty ilma nousee ja pallon kokonaiskorkeus muuttuu. Pallon sisällä käytettävä ilma lämpeää polttoainepuhaltimen lämmittimellä, jolloin tiheys pienenee ja pallo kohoaa; liike määräytyy pääasiassa tuulen mukaan. Korissa istuvat ohjaaja ja mahdolliset matkustajat, ja pallon alle tai ympärille sijoitetut polttoaineen säiliöt sekä poltin mahdollistavat nousun ja laskun säädettävästi.

Kuumailmapalloilun historia ulottuu 1783-luvulle Ranskassa, jolloin Montgolfierin veljekset toteuttivat ensimmäiset onnistuneet lennot. Siitä lähtien laji on kehittynyt sekä harrastuksena että kaupallisena ilmailulajina, tarjoten näköalapaikkoja ja kokemuksia ympäri maailmaa.

Varusteisiin kuuluu envelope (pallo), kori, polttimet ja propaanitankit sekä yleisimmät mittarit ja laitteet, kuten korkeusmittari ja variometri. Lisävarusteisiin kuuluvat radiopuhelin, palosammutin sekä ensiaputarvikkeet; lennon valmistelu ja maasta huolehtiva toiminta hoidetaan usein ground crewin toimesta.

Toiminta ja turvallisuus: lennot suunnitellaan sääolosuhteiden mukaan, ja vakaat olosuhteet sekä hyvä näkyvyys ovat tärkeitä. Monet lennot ajoitetaan aamuille, jolloin tuulet ovat usein vähäisempiä ja sään ennustettavuus parempi. Lentoaika on tyypillisesti noin puolesta tunnista yhdelle tunnille, ja korkeusvaihtelut ovat lentoreitin mukaan. Sääntely ja koulutus riippuvat maasta, mutta useimmissa maissa pilottiin liittyy koulutus- ja lupakirvauksia sekä noudatetaan ilmailulainsäädäntöä sekä alueellisia maasto- ja ilmanväyläohjeita.