kustannuslaskentoihin

Kustannuslaskenta on taloushallinnon ala, joka keskittyy toiminnan kustannusten määrittämiseen, jakamiseen ja tulkintaan. Sen tarkoituksena on tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan arvioida tuotteiden, palveluiden ja prosessien kannattavuutta, tehdä hinnoittelun tukitoimia, budjetoida ja ohjata resurssien kohdentamista. Kustannuslaskentoihin liittyy sekä operatiivinen että strateginen näkökulma.

Kustannuslaskentoihin käytetään erilaisia menetelmiä. Absorption costing (kokonaiskustannuslaskenta) kohdistaa sekä muuttuvat että kiinteät kustannukset kustannusobjekteihin. Variable costing (muuttuvakustannuslaskenta) rajaa vain muuttuvat kustannukset kustannusobjekteihin, mikä tukee lyhyen aikavälin päätöksiä. Toimintoperusteinen kustannuslaskenta (ABC) jakaa kustannukset toimintojen kustannuspaikkoihin ja käyttötalouden ajureihin. Muita lähestymistapoja ovat standardikustannukset, tavoitehinnoittelu ja elinkaarikustannukset.

Prosessi etenee tunnistamalla ja luokittelemalla kustannukset, määrittämällä kustannusobjektit (tuotteet, palvelut, projektit) ja kohdistamalla kustannukset niiden käytön mukaan. Tämän jälkeen laskelmat tuottavat tuloksia kuten kustannusjaot, katetuottavuus, katetuotto ja budjetoitujen sekä toteutuneiden erojen analyysit. Kustannuslaskenta perustuu luotettavaan tiedonkeruuseen, jolloin sekä kiinteät että muuttuvat kustannukset ovat oikein luokiteltuja ja kohdistettuja.

Käyttökohteita ovat hinnoittelu, tuotevalinta, tuotantopäätökset, prosessikehitys sekä suorituskyvyn seuranta. Haasteita ovat tietolähteiden laadukkuus, kustannusten jakaminen monimutkaisissa prosesseissa sekä päätösten vaikutusten arviointi.