kuntoutumisessa

Kuntoutumisessa tarkoitetaan kokonaisvaltaista prosessia, jonka tavoitteena on palauttaa, ylläpitää tai parantaa henkilön toimintakykyä sairauksien, vammojen tai muun toimintakyvyn rajoitteen jälkeen. Siihen sisältyvät fyysiset, psyykkiset, kognitiiviset ja sosiaaliset osa-alueet, sekä arjen suoriutumisen ja elämänlaadun parantaminen.

Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti moniammatillisesti. Arvioinnin ja tavoiteasettelun pohjana ovat asiakkaan toiveet, ympäristö, resurssit sekä tilanne kokonaisuudessaan. Kuntoutus voi toteutua sekä terveydentilan ja hoitotarpeen mukaan sairaalassa tai kuntoutuskeskuksessa että kotona. Siihen osallistuvat monissa tapauksissa fysioterapeutti, toimintaterapeutti, puheterapeutti, psykologit, sairaanhoitajat, lääkärit sekä sosiaalityöntekijät.

Prosessi etenee usein kartoituksesta ja tavoitteiden asettamisesta yksilöllisen suunnitelman laatimiseen, interventioihin sekä säännölliseen seurantaan ja suunnitelman päivittämiseen tarpeen mukaan. Kuntoutus voi olla lyhytkestoista tai pitkäkestoista, ja siinä painottuvat sekä fyysiset harjoitteet että arkeen sopeutuminen sekä mahdollisesti ammatillisen tai opiskelullisen toiminnan palauttaminen.

Erilaisia kuntoutuksen muotoja ovat muun muassa neurologinen, ortopedinen sekä sairauksiin liittyvä kuntoutus. Käytettäviä keinoja ovat liikunta-, päivittäisten toimintojen harjoittelu, apuvälineet, ympäristön muokkaukset sekä kognitiivinen ja puhe- tai kielikuntoutus. Vaikuttavuus mitataan toimintakyvyn paranemisena, itsenäisyyden lisääntymisenä sekä elämänlaadun kokonaisarvion paranemisena.