kovalenttiseen

Kovalenttinen on suomenkielinen adjektiivi, joka liittyy sidoksiin, joissa elektronipareja jaetaan atomien välillä. Muoto “kovalenttiseen” on kyseisen adjektiivin illatiivinen taivutusmuoto, jota käytetään esimerkiksi lauseissa kuten “kovalenttiseen sidokseen liittyvä vakaus”. Tämä on kieliopillinen muoto, ei itsenäinen tieteellinen käsite.

Kovalenttiset sidokset muodostuvat, kun atomit jakavat elektronipareja saadakseen täyden ulkoelektronikuoransa, mikä on energetisesti suotuisaa etenkin samanlaisten elektronegatiivisuuksien omaavienatomien välillä. Tällaiset sidokset ovat yleisiä monissa orgaanisissa ja epämetalleihin liittyvissä yhdisteissä. Ylläpidetty elektronegatiivisuusero määrää sidoksen polaarisuuden: pienellä erolla kyse voi olla ei-polaarinen covalenttinen side, suuremmalla erolla polaarinen covalenttinen side.

Sidosten vahvuus ja oivaltaminen riippuvat sidoksen määrästä (yksittäinen, kaksois- tai kolmois) sekä orbitalien välisestä päällekkäisydestä. Yksittäinen sidos muodostaa sigma-bondin, kun taas kaksois- ja kolmois sidoksissa mukana on pi-sidoksia. Hybridisaatio (esim. sp3, sp2, sp) selittää molekyylin geometrisen muodon.

Kovale nttisia sidosrakenteita esiintyy sekä molekyylissä että kiinteissä rakenteissa. Esimerkkejä ovat vesimolekyyli H2O ja metaani CH4, sekä kovalenttiset verkot kuten timantti ja pii- tai piikiteiset aineet. Kovalenttiset sidokset eroavat ionisista sidoksista, joissa elektronit siirtyvät kokonaan yhdestä atomista toiseen, sekä metallisista sidoksista, joissa elektronit ovat jaetun valtaväylän muodostamia.

Lisäksi käsitteessä viitataan usein yleisesti molekyylien ja aineiden rakenteelliseen vakauteen sekä reaktiivisuuteen, jota kovalenttiset sidokset säätelevät.