kouristelu

Kouristelu on lääketieteellinen termi, jolla tarkoitetaan tahattomia, usein rytmisiä lihasnykäyksiä tai koko kehon kouristuksia. Se voi ilmetä yhtenä lyhyenä jaksona tai toistuvina hyökkäyksinä. Kouristelu on oire, ei itsenäinen sairaus, ja sen taustalla voi olla monia syitä, kuten neurologisia sairauksia, kuumeita, aineenvaihdunnan häiriöitä tai päähän kohdistuneita vaurioita.

Tyypit: Epileptiset kouristukset johtuvat aivojen sähköisen toiminnan häiriöistä ja esiintyvät usein epilepsian yhteydessä. Ei-epileptiset kouristukset voivat johtua esimerkiksi korkeasta kuumeesta lapsilla, infektioista, elektrolyyttihäiriöistä, verensokerin vaihteluista, päähän kohdistuneista vammoista tai päihteiden vaikutuksesta.

Oireet ja diagnosointi: Kohtauksen aikana ilmenee lihasnykäyksiä, joita voi olla kehon eri osissa, sekä tajunnanmenetystä tai -häiriöitä. Kohtauksen jälkeen seuraa yleensä väsymys tai sekavuus. Diagnoosi perustuu tapahtuman kuvaamiseen, fyysiseen tutkimukseen sekä tarvittaviin tutkimuksiin kuten EEG:hen, kuvantamiseen (MRI/CT) ja verikokeisiin sekä mahdollisiin infektio- tai aineenvaihduntatutkimuksiin.

Ensiapu: Varmista turvallisuus ympärillä, älä yritä estää liikkeitä liiallisesti ja poista vaaratekijät pois lähettyiltä. Älä laita mitään esineitä henkilön suuhun. Kuihet kohtaus kestää yli viisi minuuttia, toistuu nopeasti, on ensimmäinen, liittyy traumaattiseen vammaan tai esiintyy raskaana olevalla tai diabeetikkolla, soita hätänumeroon 112. Käännä henkilö tarvittaessa kylkiasentoon hengityksen turvaamiseksi.

Hoito ja ennuste: Hoito riippuu taustalla olevasta syystä. Tyypillisessä epileptisissä kouristuksissa pitkäaikainen hoito voi sisältää lääkehoitoa ja säännöllistä seurantaa lääkärin kanssa. Monissa tapauksissa kohtaukset saadaan hallintaan ja elämänlaatu paranee asianmukaisella hoidolla sekä riskitekijöiden välttämisellä.