koskemattomuuden

Koskemattomuuden käsite viittaa oikeudelliseen suojaan, joka estää viranomaisten tai muiden tahojen mielivallan rikosoikeudellisten toimenpiteiden suhteen. Se on yleinen perustuslaillinen mekanismi demokraattisissa valtioissa, ja Suomessa keskeiset muodot ovat eduskunnan jäsenten koskemattomuus ja presidentin koskemattomuus, jotka on kirjattu perustuslakiin.

Eduskunnan jäsenen koskemattomuus tarkoittaa, että eduskunnan jäsen ei voi joutua pidätetyksi, tutkintaan tai syytteeseen ilman eduskunnan suostumusta. Immuniteetin tarkoituksena on turvata kansanedustajien toiminnan riippumattomuus sekä estää poliittisista syistä johtuvaa oikeudellista painostusta. Suostumus voidaan antaa tai kieltäytyä syytteeseen asettamisesta tai oikeudenkäynnin aloittamisesta. Immuniteetti voidaan purkaa, jolloin syytteet käsitellään tavanomaisessa oikeudessa.

Presidentin koskemattomuus on perustuslaillinen turva, jonka mukaan presidentti ei ole rikosoikeudellisen selvityksen tai syytteenkäynnin kohde toimiessaan valtakunnan päämiehenä. Vakavien rikosten tai virkasyytteen ilmetessä eduskunta voi käynnistää erikseen määrätyn menettelyn, ja tapauksesta riippuen mahdollisiin rikosoikeudellisiin toimenpiteisiin edetään tämän prosessin kautta. Toimikautta seurannut rikosoikeudellinen vastuu voi toteutua perustuslaillisen menettelyn jälkeen.

Koskemattomuuden käyttöönoton ja purkamisen tarkoituksena on tasapainottaa riippumattomuus ja vastuullisuus. Käytännössä immuniteetin kohdistaminen ja sen riistäminen tapahtuvat oikeusvaltion menettelyjen ja parlamentaarisen päätöksenteon kautta, ja keskustelua koskemattomuuden laajuudesta käydään jatkuvasti sekä Suomessa että muualla.