koronamikroskoopilla

Koronamikroskoopilla on Suomessa käytettävä nimi, jolla viitataan mikroskooppisiin menetelmiin, joissa tutkitaan corona- eli korona-ilmiöitä. Koska termi ei ole vakiintunut tieteellisessä käytössä, sen merkitys voi vaihdella kontekstin mukaan. Yleisesti sillä tarkoitetaan lähestymistapaa, jossa mikroskoopin avulla pyritään havainnoimaan pienikokoisia, koronan kaltaisia ilmiöitä tai haloiksi muodostuvia rakenteita.

Koska koronamikroskopoimiseen liittyy usein heikkoa valonkärkeä ja nopeasti muuttuvia ilmiöitä, käytetään monipuolisia tekniikoita. Optisessa mikroskopiassa voidaan soveltaa hämärävalaistusta, kontrastia lisääviä menetelmiä sekä UV- tai fluoresenssivalaistusta koronan ilmiöiden parantamiseksi. Joissain tapauksissa ratkaisuja voidaan hakea jopa korkean herkkyyden digitaalisilla kameroilla ja nopeatäytteisillä tallennuksilla. Joissakin tutkimuskohtiin liittyvissä sovelluksissa voidaan hyödyntää myös elektronimikroskopiaa tai muita korkeatasoisia kuvantamismenetelmiä, jos kohteen korona-ulottuvuus on nanoskaalaista.

Sovelluskohteita voivat olla esimerkiksi sähköeristinten korona-ilmiöiden visualisointi ja analysointi, materiaaleihin liittyvät koronaa aiheuttavien ilmiöiden tutkimus sekä ilmakehän tai aerosolien halosuhteiden havainnointi. Koska termi ei ole yleisesti vakiintunut, tarkka käytäntö riippuu alasta ja siitä, mitä ilmiötä halutaan tarkastella.

Rajat ja haasteet liittyvät ilmiön heikon valonhallinnan sekä nopeiden muutosten kuvaamiseen. Koronamikroskooppinen tutkimus vaatii usein erityistä valaistusta, herkkiä tallennusjärjestelmiä ja asianmukaista turvallisuus- ja suojavarustelua korkean jännitteisen kokeellisen ympäristön vuoksi.