kookospalmuista

Kookospalmuista on kyse trooppisista palmukasveista, joita viljellään sekä luonnonvaraisina että viljelminä tropiikissa. Ne kuuluvat Arecaceae-heimoon ja ovat monokotyledoninen palmulaji. Kasvit kasvavat suorina, korkeine runkoineen ja laajoine lehtineen; korkeimmat yksilöt voivat nousta yli 20–30 metrin korkeuteen. Lehdet ovat suuria, pinnateja ja voivat ulottua useisiin metreihin. Kukat ovat erimuotoisia, ja infloresenssissä esiintyy sekä koiras- että naarasvaiheisia kukkia; pölytys tapahtuu pääasiassa tuulen välityksellä. Hedelmät ovat kookospähkinöitä, joiden sisällä on nestemäinen kookosvesi ja kiinteä, syötävä liha.

Kookospalmu on sopeutunut lämpimiin, kosteisiin oloihin ja sietää jonkin verran suolaisuutta sekä merenrantaan liittyvää tuulivoimaa, mutta se ei kestä pakkanen. Optimaalinen kasvupaikka on hiekkapitoinen, hyvin kuivattu mutta kostea maaperä; kasvu on tyypillisesti nopeaa trooppisissa ilmastoissa. Lvijely ja tuotanto ovat keskeisiä monissa kehitysmaissa, joissa kookosympäri maailman on tärkeä tulonlähde.

Käyttö ja taloudellinen merkitys: kookospähkinän liha ja maito sekä öljy ovat keskeisiä elintarvikkeita ja raaka-aineita, kun taas kookoksenkuori (coir) käytetään köysien, mattojen ja muiden tuotteiden valmistukseen. Lehtien ja rungon osia hyödynnetään rakentamisessa ja käsityötiloissa. Maailman suurimmat tuottajamaat ovat Filippiinit, Indonesia, Intia, Sri Lanka ja Brasilia.

Uhat ja haasteet: ilmastonmuutos, merenläheiset viljelysmaat, tuholaiset ja taudit voivat heikentää satoa. Kookospalmuja ei yleensä pidetä uhanalaisina, mutta viljelyyn liittyvät taloudelliset ja ympäristöön liittyvät tekijät vaikuttavat alueittain.