kontekstisuutta

Kontekstisuutta tarkoitetaan ilmiötä, jossa merkitys, tulkinta tai toiminnan laadukkuus riippuu ympäröivästä kontekstista. Konteksti voi olla kielellistä (aiemmat lauseet, puhetilanne), tilannekohtaista (paikka, aika, vuorovaikutus), kulttuurista tai taustatiedosta johtuvaa. Ilmiö esiintyy sekä kielen että käyttäytymisen ja tiedon tulkinnan yhteydessä, ja sen voimakkuus vaihtelee tilanteesta riippuen.

Linguistisella alalla kontekstisuutta tarkastellaan esimerkiksi pronominien ja deiktisten ilmausten käytössä, idiomien tulkinnassa sekä monimerkityksellisyyden ratkaisemisessa. Esimerkiksi lauseessa “Tämä on hyvä” viittaamisen kohde riippuu siitä, mitä puhujan lähistöllä pidetään “tänä” ja missä kontekstissa lause esitetään. Lisäksi sanaston ja ilmauksen merkitys voi muuttua keskustelun edetessä, kun aiempi teksti tai puhujain tentio vaikuttavat tulkintaan.

Filosofiassa kontekstuaalisuus viittaa tietämisen ja totuudenalaisten lauseiden toimintaan kontekstisidonnaisella tavalla. Sinne sisältyy ajatus, että sana “tiedän” tai “tarvitsen apua” voi saada erilaiset vaatimukset ja totuusarvot eri keskusteluympäristöissä ja käyttötilanteissa. Tämä herättää kysymyksiä siitä, millaisia olosuhteita tietoisuuden tai oikeellisuuden määrittelylle tulisi asettaa.

Tietotekniikassa ja käyttäjäkokemuksessa kontekstisuutta tarkoitetaan kontekstitietoisen eli context-aware -toiminnan kyvykkyyttä. Järjestelmä voi säätää toimintaa sijainnin, käyttäjän roolin, aikataulun tai aiempien vuorovaikutusten perusteella. Tämä tehostaa vuorovaikutusta ja relevanttiuden säilyttämistä, mutta asettaa haasteita yksityisyyden ja datan hallinnalle.

Kontekstisuutta käsitellään myös tutkimuksessa ja suunnittelussa eri aloilla sekä sen mittaaminen ja hallinta ovat keskeisiä tavoitteita. Katsonnan suuria rooleja ovat kielitiede, filosofia, kognitiotiede ja tietotekniikka. See also: pragmatiikka, kontekstualismi, kontekstitieto.