kondensaatiopolymereistä

Kondensaatioprosessi tarkoittaa kaasun muuttumista nesteeksi. Se tapahtuu, kun kaasu jäähtyy riittävästi tai paine nousee siten, että se saavuttaa kyllästettyn tilan ja höyry tiivistyy nesteeksi. Prosessi vapauttaa usein latenttiä lämpöä nesteen muodostumisen yhteydessä.

Kondensaation aloittaminen edellyttää nukleaatioita, joissa pienet hiukkaset tai epäpuhtaudet toimivat tiivistymisen siemeninä. Ilman näitä nukleaatiokohtia tiivistyminen voi olla hidasta tai estyä kokonaan. Tiivistyminen ja nesteen kasvaminen voivat tapahtua sekä homogeenisesti pienissä tiloissa että epäpuhtauksien tai kiinteiden pintojen tarjoamilla nucleaatioalustoilla (heterogeeninen kondensaatio).

Kondensaatiota esiintyy luonnossa ja teollisuudessa. Ilmakehässä se ilmenee kasteena, sumuna ja pilvinä, kun vesihöyry tiivistyy ilman kosteuteen ja lämpötilaan liittyvän kyllästymän seurauksena. Teollisuudessa kondensaatiota hyödynnetään esimerkiksi tislauksessa, höyrykoneissa, jäähdytysjäähdyttimissä ja lämpöpumpuissa, joissa höyry palautetaan nesteeksi tai nestettä vastaanotetaan järjestelmään takaisin.

Mittauksessa keskeisiä käsitteitä ovat kastepiste ja kyllästymispiste, joiden avulla voidaan arvioida, milloin ja missä olosuhteissa kondensaatiota tapahtuu. Clausius–Clapeyronin kaltaiset yhteydet kuvaavat höyrynpaineen ja lämpötilan välistä suhdetta sekä sitä, miten latentti lämpö vaikuttaa kosteuden tiivistymiseen. Kondensaatioprosessi on keskeinen osa lämpö- ja energiankäyttöä sekä monia meteorologisia ja teknisiä sovelluksia.