kokonaishyödyistä

Kokonaishyödykset ovat taloudessa lopullisesti käytettäviä tavaroita ja palveluita, joita ei käytetä toisten hyödykkeiden valmistukseen saman tuotantokierroksen aikana. Niiden arvo lisätään lopulliseen kulutukseen tai investointeihin, eikä niitä käsitellä välituotteina. Tämä käsite auttaa erottamaan ne hyödykkeet, joita kuluttajat ja yritykset ostavat loppukäyttöön, välituotteista, joita käytetään tuotannon osina.

Esimerkkejä kokonaishyödykkeistä ovat kuluttajille suunnatut tavarat kuten auto ja kodinkoneet sekä yritysten investointihyödykkeet kuten koneet, laitteet ja rakennukset. Myös palvelut, joita käytetään lopulliseen käyttötarkoitukseen, kuten ravintola- tai kulttuuripalvelut, kuuluvat kokonaishyödykkeisiin silloin, kun niitä ostetaan loppukäyttöön. Välituotteet, kuten terästuotteet tai osat, eivät yleensä kuulu tähän kategoriaan, koska niitä käytetään tuotannossa muiden hyödykkeiden valmistukseen.

Kansantaloudessa kokonaishyödykkeet sisältyvät BKT:iin lopullisina menovirtoina, jolloin vältytään kaksoislaskulta. Käytettyjen tavaroiden myynti ei yleensä lisä BKT:iin, koska uuden tuotannon arvo ei tällöin syntynyt, vaikka kaupankäynti palveluineen näkyy osana taloudellista toimintaa. Kokonaishyödykkeiden käsite on keskeinen sekä makro- että mikroekonomisissa yhteyksissä, kun tarkastellaan kulutusta, investointeja ja kokonaistuotannon rakennetta.