kokonaistuotannon

Kokonaistuotanto on talouden tai sen osan tuotettujen tavaroiden ja palvelujen kokonaisarvon määrä tiettynä ajanjaksona. Se kuvaa kansantalouden tuotantokapasiteetin ja toiminnan laajuutta ja muodostuu useista eri mittaustavoista. Useimmin kokonaistuotanto ilmoitetaan bruttokansantuotteena (BKT) markkinahinnoin, mutta sitä voidaan tarkastella myös reaalisena BKT:naan, jolloin hinnat on oikaistu inflaatiolla.

Kokonaistuotannon mittaaminen yhdellä luvulla perustuu kolmen peruslähestymistavan yhdistämiseen: tuotanto-, tulos- ja menoluokkaan ( expenditure approach). Tuotanto- ja tuloslähestymistapojen avulla BKT voidaan laskea esimerkiksi arvonlisäyksen summana koko taloudesta tai kansantalouden kulutuksen ja investointien sekä julkisen sektoriin käytettyjen menojen ja vientien ja muiden tasojen kautta. Kansantalouden tilinpanossa käytetään yleisesti sekä kasvua kuvaavaa nimellistä että reaalista arvoa sekä sektorikohtaisia ja kokonaistuotannon rakennekuvauksia.

Kokonaiskysyntä ja kokonaistuotanto ovat vuorovaikutuksessa: kokonaistuotannon taso määräytyy pitkällä aikavälillä talouskasvun tekijöiden – pääoman, työvoiman, teknologian ja tuottavuuden – sekä lyhyellä aikavälillä kysynnän ja tarjonnan vaihtelujen kautta. Pitkällä aikavälillä potentiaalinen tuotanto määräytyy resurssien määrä ja teknologian taso huomioiden; lyhyellä aikavälillä tuotanto voi poiketa potentiaalista bu m-bu m-syklien seurauksena.

Tilastollisessa mielessä kokonaistuotannon tiedot keräävät ja julkistavat virastot, kuten tilastotyönä käytetään kansantalouden tilinpidon (KTP) periaatteita. Tietojen tulkinnassa on huomioitava mittaamisen rajoitukset, kuten hintavaihtelut, virheellinen kirjanpito ja epävirallisen talouden vaikutus sekä hyvinvoinnin muiden ulottuvuuksien epäsuora huomiointi.