kloonausmenetelmä

Kloonausmenetelmä, tunnettu myös nimellä kloonaus, on prosessi, jolla luodaan geneettisesti identtinen kopio organismista, solusta tai molekyylistä. Biologiassa tämä viittaa tyypillisesti geneettisesti identtisen yksilön tuottamiseen luonnollisesti tai keinotekoisesti. Luonnossa kloonausta esiintyy esimerkiksi kasvien suvuttomassa lisääntymisessä tai yksisoluisten organismien jakautumisessa.

Teknologisesti ihmisen tai muun nisäkkään kloonaus on monivaiheinen prosessi. Yksi yleisimmin käytetyistä tekniikoista on somaattisen solun tumansiirto. Tässä menetelmässä otetaan somaattinen solu, joka on mikä tahansa muu solu kuin sukusolu, isäntäorganismilta. Tämän solun tuma, joka sisältää yksilön geneettisen materiaalin, poistetaan. Samaan aikaan munasolusta poistetaan sen oma tuma. Tämän jälkeen isäntäorganismin somaattisen solun tuma siirretään tyhjään munasoluun. Saatu munasolu stimuloidaan kehittymään alkiona, joka sitten istutetaan kohdunkaulaan sijaissynnyttäjälle. Jos raskaus onnistuu, syntyvä yksilö on geneettisesti identtinen somaattisen solun alkuperäisen haltijan kanssa.

Kloonausmenetelmää on käytetty ja tutkittu monenlaisiin tarkoituksiin, kuten uhanalaisten lajien säilyttämiseen, geneettisen tiedon tutkimiseen ja lääketieteellisten sovellusten kehittämiseen. Menetelmään liittyy kuitenkin myös merkittäviä eettisiä ja yhteiskunnallisia kysymyksiä, jotka ovat herättäneet laajaa keskustelua. Eri maissa on erilaisia lakeja ja säännöksiä kloonaukseen liittyen.